Lukijat

lauantai 21. syyskuuta 2013

ihanuuksia
























taikoo myös tyttäreni,



joka opiskelee puutarhatalouden perustutkintoa. ruokakauppareissulla ostin alennusämpäristä pari kimppua terttuneilikoita, joille kaveriksi omasta pihasta keräsin koiranputken lehtiä, akileijan lehtiä, juhannusruusun oksan, yhden kauniin heinän sekä pari norjanangervon (tai no joku angervo se kumminkin on...) oksaa.
neiti otti äidin heittämän haasteen vastaan, ja  taikoi kaksi tämmöistä ilostuttajaa :)

kiire oli äidillä valokuvata, vähän kun olisin odottanut niin akileijat olisivat virkistyneet :D
juhannusruusun oksakin
on piiloutunut kimpun toiselle puolelle ;)

pienen poikavauvan äidille

kummityttöni ja miehensä saivat vauvan pari viikkoa sitten, ja tokihan minun piti jotakin lahjaa laittaa...peitteen neuloin heti kättelyssä, mutta kun tuli kiire saada se matkaan niin jäi kuvaamatta.
sunnuntaina, kun korutarvikkeet olivat sopivasti korukoplan haasteen jäljiltä esillä, näpersin vauvakorun kaulaan ja lisukkeeksi vielä korvikset, kuinkas muuten. mielestäni näistä tuli aika söpöset :)



 simpukankuorineliöitä, kristallibiconeita, ja ostinkohan nuo siniset pienet söpöläiset verkkohelmen nimellä :) lisäksi korumetallinen sydän, joka sai sisälleen ab-pintaisen kristallin, sekä korumetallinen pienenpieni avojalkariipus :)

ja mukana korvispari numero 69 :) vielä puuttuu reilu kolkyt paria, saapa nähdä saanko tään vuoden puolella haasteen täyteen...

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

lähellä sydäntä

tämänkertainen korukoplan haaste aiheutti kovin paljon miettimistä, ähkimistä ja vaikka mitä tuhinaa, kunnes muistin joskus kesällä tilaamani riipuksen. ja loppu sujuikin sitten kohtuullisen helposti :) korujumihan on ollut aika totaalinen keväästä saakka, vain yksi tuottelias päivä sattui kesään. menetykset taisivat syödä motivaatiota - tälle vuodelle kun on niitä sattunut jo kolmaskin. rakas lenkittäjämme, henkka-koiramme, lähti etsimään helpompia lenkkipolkuja elokuun alussa :'(
mutta haasteeseen. vaikka jumi on ollutkin lähes ylipääsemätön, ei se ole hidastanut tilaamista... kesällä siis muutakin tarviketta hankkiessani lisäsin listaan kivan messinkisen riipuksen. minä kun värkkään päivittäin joko virkkuu- tai neulelankojen kanssa, ja toisinaan myös kirjontaa harrastan, tuntui lankaleikkuririipus ihan oivalta hankinnalta. sille ei vain jumituksen kourissa ole ketjua syntynyt - ei ennen kuin tänään. juu-u, vanhan kaavan mukaan mennään, yhdennellätoista hetkellä tulee valmista :D
tämä koru siis kuvaa harrastuksiani, sydäntä lähellä olevia tekemisiäni. lankaleikkuri kertoo tekstiilien ja lankojen kanssa puuhastelusta, pieni pätkä bysanttilaisketjua ja koko koru sinänsä koruilusta ja puuhelmi kuvaa entisöintiharrastustani. koruun käytin ketjuksi hyvin kevyttä valmisketjua, joka lienee jotain korumetalliseosta, se täytyy myöhemmin ehkä vaihtaa kestävämpään. muut metalliosat ovat messinkiä. korusta löytyy myös lasihelmiä ja messinkinen sydän. lukkokin oli jo valmiiksi etsittynä, mutta koska korusta tuli suht. pitkä, jätin sen pois. tässäpä siis asioita, jotka ovat minun sydäntäni lähellä :)
koko komeudessaan valtavan kokoisten syreenin lehtien päällä


tätä korua luulisin pitäväni paljon, onhan tuo lankaleikkuri sillä tavalla aina käsien ulottuvilla... no, ehkä juhliin kuitenkin laitan jotain muuta ;)