Lukijat

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

sinne meni

loma nimittäin. enkä yhtä ainokaista korua saanut tehdyksi, vaikka suunnitelmia oli paljonkin. eikä reissattukaan, vaikka sitäkin vähän kaavailtiin. ullakkokin on siivoamatta, mutta sen ehtii syksymmälläkin, sitten kun siellä ei ole niin kuuma. matotkin on vielä pesemättä, mutta kun minä käytän itsepalvelumattopesulaa, sen voi tehdä vaikka keskellä talvea. blogikin on ollut ihan kesannolla.
no, mihinkäs se loma sitten hupeni? kaikenlaiseen :)

matonkudontaan - itse kudoin yhden ja nuorempi tytär paukutti kolme, joiden tekemisessä olin konsulttina. nämä kuvat on tyttären itselleen tekemistä "sateenkaari"-matoista. tuo pitempi varsinkin on tosi kaunis :) kuvaan on linssiluteeksi päässyt myös vanhemman tyttären heecu-koira, siperian husky <3
Kuva: Kudoinpa mattoja : 3

"mummun muisto"-viltin tekemiseen vanhemmalle tyttärellle - ja siitä tuli ihana <3 kokoamisvaiheessa levitettiin vanha lakana nurmikolle ja siihen sitten alettiin sommitella paloja paikoilleen. tässä vaiheessa huomattiin, että yksi pala puuttuu, joten sitäpä piti alkaa siinä pihalla virkkaamaan. tyttö sen virkkasi, ja osa noista palasista on äitini virkkaamia, niin että kolmen sukupolven naiset tähän on kädenjälkensä laittaneet :) kun palaset olivat paikkansa löytäneet, pinosin ne rivittäin, sidoin aina yhden pinon laput langalla nippuun ja varustin numeroidulla paperilappusella. sitten lappuniput järjestyksessä paperikassiin yhdistämistä odottamaan. viltti on muuten tehty kirpparilta hankituista purkulangoista, mutta yhdistämiseen käytin uutta seiskaveikkaa. tuossa viimeisessä kuvassa näkyy viltin ylänurkat - toisessa on punainen sydän äitini muistoksi ja toisessa vaaleansininen kuvaamassa tytärtäni ja ehkä minuakin. kolmatta sydänlappua en enää uskaltanut laittaa, tyttö kun ei liiemmin sydämenkuvia kamppeisiinsa tahdo. näillä oli kuitenkin niin vankka perustelu, että hyväksynnän saivat ;)









muutaman tunikan ompelemiseen, nekin onnistuivat oikein hyvin. parista vanhasta tunikasta otin mallia ja hyvät tuli. tässä malliksi mieluisin :) kuva on kyllä ihan surkea :( mutta ehkä siitä jonkunlaisen käsityksen saa.

ja oleiluun, lukemiseen, tunikan virkkuuseen (se on vielä pahasti vaiheessa) ja pihamaalla istuskeluun. kukkapenkkejä minä en tongi enää senkään vertaa kuin ennen, viimeinenkin hävitettiin alkukesällä, niin että pihailut on olleet tosiaankin suurimmaksi osaksi vain ja ainoastaan latautumista, toki se on ollut tarpeenkin raskaan kevään jälkeen. mutta nyt, tänään, aion kaivaa koruilutarpeet esiin ja jotakin pujotella, kieputella ja värkätä.

11 kommenttia:

Eila kirjoitti...

Oi mitä mattoja! Ja oi, mikä peitto! Ja oi mikä tunika! Johan on ollutkin puuhaa sulla, ei siihen koruilu ois enää mahtunutkaan:)

Anneli kirjoitti...

Upeita mattoja , ei ole loma hukkaan mennyt.
Ja monenlaista juttuahan sinulla oli esittelyyn. Siivota ehtii tosiaan sitten syksyllä, kun on muutenkin ankeaa !
Mukavaa aurinkoista sunnuntaita.

Kiralia kirjoitti...

Kivan näkösiä matto :)

TanjaV kirjoitti...

Kuulostaa kaikin puolinen onnistuneelta lomalta! Mikä peitto.. ! <3

Mags kirjoitti...

Tunika on hirmu kiva, samoin matot kauniit! Mut paras on kyllä tuo mummon muisto -viltti; aivan upeaa, että siinä on teidän kolmen yhteistyö nähtävillä!

Meke kirjoitti...

On siinä ollut puuhaa! Matot ovat upean väriset - yhdessä puuhaamisessa on voimaa <3 ihanat sydämet

kirsema kirjoitti...

Ihania juttuja olettekin tehneet <3 ja mitään et muka ole saanut aikaiseksi :) Sellainen loma on kyllä upea, kun kaikki suunnitellut jutut jäävät tekemättä ja tekeekin kaikkea muuta, silloin saa yleensä aika paljon aikaiseksi sellaista, mitä ei välttämättä muulloin ehdi touhuta.

Johanna kirjoitti...

Ihanat matot, peitto on aivan ihana. Itsekin olen haaveillut tuollaisen peiton tekemisestä ja muutamat palat on jo valmiinakin, saa nähdä koska valmistuu, voi olla ettei ihan pian:).

Helmi kirjoitti...

Kauniit matot, ja peitto on ihana! Arvokas muisto kolmen sukupolven yhteistyöstä.

Suntsa kirjoitti...

Touhu-Outi ei lomallakaan laiskottele. :D

Tuo Mummon muisto on mitä liikuttavin ja ihanin käsityö. Matot on komeita myös, - ja kaunis tunika.

Ellieli kirjoitti...

Vau, tosi ihanat noi sateenkaarimattot, eikä koira kuvausrekvisiittana ole ollenkaan hassumpi idea ;) Kyllä kelpaa tyttären ne lattialle laittaa, niin on hienot!

Ja on kyllä upea ja ihana tuo "mummun muisto" -viltti. Oon kans haaveillut tuontapaisesta viltistä, mutta taitaa olla liian suuritöinen mulle. kauniit siniset sävyt.

Tunikakin on upea, ja mikä parasta itsetehty. On hienoa kun osaa ja taitaa tällaisia käsitöitä. Mä oon kans joskus piirtänyt kaavat ihan vaan toisen tunikan avulla, kun malli on ollut kiva. Ja silloinhan kuosin pystyy itse valitsemaan :)