ja sunnuntaille jäi korujen korjaaminen, oli kertynyt yllättäen kaikenlaista pientä puuhastelua lauantaipäivän ratoksi. pyykkihuoltoa ja ruuanlaittoa ja koirankarvojen metsästystä imurin avustuksella... mutta tänään sitten kävin käsiksi aiottuihin korjaustöihin. aloitin niistä työkaverin korviksista, siinä riitti kun puristin lenkin paremmin kiinni. laitan kuitenkin kuvan paristakin suunnasta, on niin vinkeät kieputukset :)
olispa kiva kun osais tuommoiset kieputtaa...
sitten vuoroon tuli toisen työkaverin rannerengas, jonka olenkin itse viime kesänä tehnyt. mulle ranteen ympärys oli sopiva, mutta työkaverin ranne on kapeampaa laatua, joten lyhentämään... laitoin säätöketjun niinkuin suunnittelinkin, ja ketjun päähän vielä killuttimen pois puretusta helmestä.
ja viimeiseksi äitini kaulakoru. tästä puuttui yksi pieni killutin sekä muutamia renkaita. lukoksi vaihdoin salpalukon korussa olleen pelkän koukun tilalle ja tein uuden killuttimen jonka vaihdoin keskimmäiseksi koskapa se on nyt ihan erilainen kuin muut.
ihan tyytyväinen olen työn tuloksiin. ja nyt päiväkaffelle, ja sitten sen korukoplan haasteen kimppuun :)
6 kommenttia:
Mukavia puhteita...ei aina tartte hikihatussa vääntää.:)
Kaunis se rannekoru.
Tuo kaulakoru on mahtava!!!
Juuri näin. Hissutellen ja sillain että homma tuntuu mukavalta- Kivoja koruja jälleen.
minäkin tykkään tuosta kaulakorusta. en tullut äitiltä kysyneeksi mistä hän sen on hankkinut. settiin kuuluu rannekoru ja korvikset myös.
Onpa tosiaan jännät nuo ekat korvakorut.Vähän niin kuin joku optinen illuusio tai päättymätön kuvia, ihan hypnoottinen kun niitä katsoo. Hyvää pääsiäisen aikaa!
Alimmainen koru sai hihkaisemaan. Kiva tyyli korussa, tykkään paljon tämän tyylisistä koruista.
Lähetä kommentti