nappipeliä - kirikiri...

no kiireenhän se kuitenki pukkas päälle tämänkin haasteen kanssa... sehän johtuu vain ja ainoastaan siitä, että kun mulla on tuo tauti. sen taudin nimi lienee setti-syndrooma ;) eli varmaan olisin saanu jo aamulla laitetuksi kuvat tänne, mutta ko mutta ko... aina pittää näköjään tehä setti :D paitsi nyt loppukirin ansiosta parit korut jäi yksinäisiksi, mutta oottakaahan, kyllä niihin vielä seuralaiset tulee tehdyksi, ennemmin taikka myöhemmin... ihanaisia nappeja mags minulle lähetti.

aloitanpa sitte niistä yksinäisistä.

valkoinen kaunis pyöreä nappi, jossa keskellä kolmion muotoinen koholla oleva osa, koristeena hentona sinisiä viiruja. tein tämän toiseksi vimppana, aiheutti pään raapimista, eiku-sanan toistoa ja huokailuja, mutta tulihan se sieltä viimein. kaveriksi valmista hopeoitua ketjua ja hennon sinertävää organza-nauhaa ja löytypä vielä kaunis sydämen muotoinen salpalukko.

vimppana työpöydälle (hah, keittiön ruokapöydällä tämä syntyi) pääsivät nämä ihanat messinkinapit. heti kun näin nämä, mulle oli selvääkin selvempää että näistä tulee korvikset. luulin jo ettei nää tänään valmistu, kun kiinnitystä kokeillessani sain väännettyä silmun irti :( vaan eipä hätiä mitiä, sain kuitenkin messingin värisistä korupiikeistä väännetyksi toisenlaisen kiinnityksen ja löysin ihania mustia kultapensselillä hipaistuja puuhelmiä kaveriksi. korupiikit taipuivat myös korviskoukuiksi ja -ta-daa- valmista tuli. tykkään :)

sitten ne setit. tuossa jokin aika taaksepäin ajattelin alkaa mukaan KYH-haasteeseen. no, totesin että eipä nyt mopolla mahdottomia, mutta eka työn kerkesin aloittaa (ja oikeestaan monta muutakin, hih). ja se eka työ päätyi näiden söpöjen mutta arkisten nappien pohjaksi. vähän glamouria settiin tuo messinkinen ihanuus tuossa kaulakorun keskimmäisenä. tätä lankaa mulla on iiiso kerä, ja siitä on nyt koukulla tulossa kesätoppi, on vaan niin ohut lanka että saa nähdä valmistuuko täksi kesäksi ;)

seuraavaksi esittelen kauniin, ihanan, supersuloisen swarovski-napin.

tämä kävi jo pyörähtämässä toisessa kokonaisuudessa, mutta ei ollut arvoisessaan ympäristössä. muhittelin asiaa yön ja päivän, ja eilisiltana idea kehittyi päässä lopulliseen muotoonsa.

eli hopeoitu lanka vääntyi pariksi sydämeksi, kaveriksi kahta eri kokoa kirkkaita preciosa-kristalleja ja hennon turkoosi huurelasihelmi. samaa hopeoitua valmisketjua edelleen... se on siinä. tyytyväinen oon tähänkin.

vielä löytyy nappeja ;) kiitos mags :))
kauniit vihreät napit, jotka heti mulle kertoivat korviksiksi haluavansa.

yritin kyllä väkisin niitä kaulakoruun laittaa, mutta kun ei. siis korvikset,

mutta kaulakoru ja rannerengas samoihin sävyihin. nam.

ja last but not least.
IHANA lintunen.

tätä pelkäsin eniten, osaanko tehdä lintuselle sopivan ympäristön. vaan hyvin kävi.

paljon en oo linkitellyt, mutta tähän se tuli kuin automaatista. siis ajatus, ei linkit. varmasti näkyy käsityön jälki, ei oo kierroksia yhtä monta

ja muotokin linkeissä vähän sinnepäin,
mutta mää vaan niin tykkään tästä korusta. tai siis koko setistä :)


kuvia en ennättänyt kääntelemään, muunlaisesta muokkaamisesta puhumattakaan ;)
olipa ihana haaste, vaikka viime tippaan taas meni toteutus. annoin itelleni aikaa, eli oottelin ideoita kaikessa rauhassa. ehkä seuraavalla kerralla aloitan kuitenkin loppukirin hiukan aikaisemmin... nyt kiertämään muiden tuotokset, tuskin maltan odottaa mitä löytyy :))

mekellä arvonta

vielä on aikaa osallistua... ainaskin yksi päivä ;) siis kipi kipi meketys-blogiin :))

koru osiksi

työkaverilta ostin mielenkiintoisen näköisen kaulakorun.

välittömästi kyllä tiesin että osiksi menee, en oikein semmoisenaan tähän syttynyt. joten eipä sitten muuta kuin pihdit käteen ja vääntelemään välirenkaita auki... tässä siis oli toinen toistaan lyhyempiä ketjuja
yhdistetty välirenkaiden avulla siten, että lopulta muodostui kolmio. jokaiseen välirenkaaseen oli vielä laitettu kalansuomun oloinen harmaa, metallinkiiltoinen paljetti.

paljetit joutuivat suoraa öö-mappiin, mutta kourallinen korumetallisia välirenkaita ja varsinkin ketjut, sekä pätkät että tuo pitempi, menevät jemmaan. ketjutkin korumetallia, mutta enpä minä tästä paljon maksanutkaan :D

nappituunailua

tuossa kevättalvella ostin fb:n askartelukirppikseltä nappisatsin. muovinappeja, mutta kivanäköisiä. paitsi että kullanväri oli useammassa mallissa minulle hiukan liian räikeä. hauduttelin asiaa ja lopulta sunnuntaina otin laatikosta pari permanenttitussia ja kaivelin nappiussin esiin. tämmöisiä muutoksia kokivat:

tästä aloitin... kaikista eniten minua kiusasi tämä nappimalli
paitsi tuon kirkkaan kullanvärin,
myös vaaleanvihreän keskustan vuoksi. mustaa permanenttitussia
ja - tadaa - napista tuli pronssinsävyinen ruskea, josta paikoin kulta kiiltää. 

tässä kokeilin ensin mustaa tussia ja sitten sinistä.
tykästyin enemmän siniseen.

tähänkin voisi ehkä sinistäkin kokeilla.
kuvä kylläkin tässä vääristää keskustan väriä,
vihreämpi on mitä tässä näyttää.

tässä napissa on kissaeläimen kuva kohona tuossa keskellä
- ei näy sen paremmin kullanvärissä kuin mustalla tuunattunakaan.

tämä harkituttaa eniten - onko tarpeen tuunata...
tässä ja tuossa kissanapissa ei kullanväri ole ihan niin räikeä .

helmiä ja nappi

gesin helmitarinoista pomppasi listalleni rannekorumalli :) youtubesta katsoin ohjevideon. siinä tyttö käytti työalustana muistiinpanoalustaa paperiklipseineen, eihän mulla semmosta... no, onneksi meillä on liiterissä laudanpätkiä, ja nauloja ja vasarakin löytyy. tällaisen työalustan sitten väsäsin.

pitkään laatikossa pyörineet raitaiset tiimarista mukaan tarttuneet raikkaan oloiset helmet pääsivät mukaan kun testasin lopultakin pitkään listalla ollutta rannekorumallia.  nuo raitahelmet huusivat ehdottomasti valkoista nyöriä, ja sitähän mulla oli jemmassa jossakin... ai niin, se vyö :D keväällä kirpparilta löytämäni vyön purkutuomio pantiin tänään täytäntöön, ja sieltähän sitä valkoista nyöriä vapautui useampaankin rannekkeeseen. jaahas, valkoista lankaa ei sitte olekaan ompelulankaa vahvempana? kokeillaanpa ruskealla... valmis!! jaa, mutta tää onkin vähän lyhyt mun ranteeseen, ja sitä paitsi en tykkää tuosta ruskeasta tässä :( purkuun meni. (niin nopeasti, etten edes kuvaa ennättänyt ottamaan :D ) mitäs mitäs mitäs... siimaa :) sitä löytyy kyllä, eikä luultavasti heti kulu poikki ;) siimalla olikn muuten mukava pujotella tämä, ei tarvinnut neulaakaan ollenkaan. ja ainakin tähän valkoiseen puuvillanyöriin sopii loistavasti. tuosta napista tykkään kans tosi paljon, äitin nappilaatikosta löytyi ihania aarteita, joista osa päätyi magsille korukoplan nappipeliä-haasteen tiimoilta. kiva tuli, jotenkin merihenkinen. noita samoja raitahelmiä olin hamstrannut alesta myös sinisinä, ja nekin taitavat päätyä samanlaiseksi rannekkeeksi, ehkäpä ensi viikolla kun huomisen jälkeen loma alkaa :)

nappien kanssa pelataan

nimittäin korukoplan haasteessa tällä kertaa. minä sain arvonnassa parikseni magsin, ja oih miten ihanaiset napit sieltä posti minulle toikaan :)) näistä taitaa tulla aika monta korua...

ihana lintunen :)) voi kun osaisin käyttää sen niin että se pääsisi arvoiseensa koruun. nuo messingin väriset pikkunapit myös valloittivat sydämeni heti :) ja nuo vihreät tuossa oikealla, ja tuo messinkinen niiden seurana.. ja kaunis valkoinen, puhumattakaan swarovskista... ja nuo 40-luvun ruskeat arkisen oloiset napit, voi miten ne kutsuvat... nyt polttelee, pitäisi jo aloittaa kokeilut :))

minä puolestani postitin magsille seuraavanlaiset napit

oikeanpuoleinen suuri keramiikanappi on löytö kirpparilta, tekijästä ei tietoa, mutta kaunis se on :)sen vieressä on muutaman kesän takaiselta ranuan reissulta ostettu poronsarvesta tehty nappi - jo ostaessani näitä ajattelin että koruun päästyvät, vaikka koruiluharrastukseni oli vielä vain ajatuksen asteella. kaikki nuo muut napit on rakas äitini laittanut talteen matonkuteita leikatessaan, herkkuja kaikki.

samalla kirpparireissulla kun löysin tuon keramiikkanapin, löysin myös hullun halvalla nämä huovutetut helmet. 

kauniita puna-oranssin sävyisiä helmiä on 24 kappaletta, välissä pienet keltaiset puuhelmet. nämä on pujoteltu johonkin hopeanväriseen lankaan. lankaa en ota talteen, mutta huopahelmille kuin myös puuhelmille epäilemättä käyttöä löytyy. tällaisenaan tuskin kaulalle pääsee ;) 

ai niin ja se hinta... kaksi euroa kukkaroni keveni.

nyt, lopultakin :)

kyllä muokkaaminen kannatti. eka yrittämällä polvipituisesta mekosta tuli nyt puolireiteen ulottuva tunika, ihan sen mittainen kuin oli tarkoituskin. ja sitten ne lupaamani kuvat tunikasta päälle puettuna. tilaaja oli tyytyväinen, ja palkkioksi tunikan tekemisestä pääsen nauttimaan hieronnasta itse valitsemanani aikana :)