Lukijat

maanantai 23. tammikuuta 2012

obama vähän lähempää ;)

tästä kuvasta saattaa saada aavistuksen siitä,
että riipusosa on itse korussa kiinni pienellä lukolla

meke vihjaisi, että perjantai-iltana väkertämäni obama-korun
yksityiskohtia olisi kiva nähdä,
joten otin tuolla karvalakkimallin kamerallani
(ihanaisten tyttärieni ilmaus)
muutaman lähikuvan. toivottavasti näistä jotain selkoa saa :)
tässäkin lukosta näkyy vähän
ja tässä häivähtää aavistus siitä,
miten lenkkien avonaiseen päähän on taivutettu
pienet lenkit, joihin on pujotettu välirengas.
se taas on toisen välirenkaan avulla yhdistetty
seuraavaan lenkkiin

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

hopealankaa työstämässä

perjantai-iltana se sitten alkoi, kolme kertaa käsittävä "hopeasta koruksi"-kurssi raahe-opistossa. ensimmäiseksi työkseni valitsin obama-setin, joka on kevyt mutta kohtuullisen näyttävä kuitenkin.


ja osoittautui myös helpoksi :)
ensin katkottiin lankaa pätkiksi - ja tässä jo lipesin ohjeesta :D
eli en halunnut korvakorujen ylettyvän hartioilleni
vaan päätin tehdä niiden lenkeistä lyhyemmät.
pätkin hopealankaa aikani - ja hupsista, huomasin että olin kaulakoruun pätkäissyt yhden pitkän lenkin liikaa... no eihän se mitään, muutin vain sen kaikista pisimmän, ikään kun riipuksena roikkuvan lenkin lyhyemmäksi. sitten korviksiin pätkät - ja hups, tuli yksi pieni lenkki liikaa... nooo, laitetaan se jatkoksi sille riipuslenkille ;) sitten taitettiin pätkät kahtia, vähän muotoiltiin ja hurautettiin valssin läpi pariin kertaan (ehkä yksikin olisi riittänyt, mutta varma on aina varmaa). seuraavaksi pyöriteltiin lenkkien avonaisiin päihin silmukat. ja sitten veivaamaan välirenkaita. sitäkään en ollut koskaan tehnyt - enkä muuten tehnyt tälläkään kertaa, ope kun näytti minun langanpätkällä myös vieruskaverille miten temppu tehdään. seuraavaksi vuorossa oli lenkkien yhdistäminen ketjuksi välirenkaiden avulla, ja a vot, koru tuli valmiiksi. tänään laitoin paikoilleen lukot. ja yllätys yllätys, taas piti päästä soveltamaan - laitoin tuon riipusosan lukon avulla irroitettavaksi, jotta voin vaihtaa riipusta mieleeni mukaan. olen tyytyväinen :) ensi viikolla kokoonnumme perjantai-iltana kolmeksi tunniksi ja lauantaina meillä on kuusi tuntia aikaa. aion tehdä settiin myös rannerenkaan, ja monta muuta ajatusta on jo muhimassa...

korusairaalan lääkäritäti

siskoni oli saanut kaulakorun, joka valitettavasti oli rikki. kyseessä on kaunis kolmirivinen kaulanauha, helmiä ja kristalleja, jotka sädehtivät useissa väreissä. (kertokaa nyt, millä nimellä niitä kutsutaan, katosi mielestä - mikäli se siellä joskus on ollut...) korussa on myös kaunis strasseilla koristettu rasialukko. onneksi rikki menneen pisimmän nauhan helmet olivat lähes kaikki tallessa. 

vähän jouduin kuitenkin soveltamaan, tasaamaan helmiä, jotta sain nauhojen pituuserot sopivaksi. en kuitenkaan purkanut nauhoja suinpäin yhteen kasaan, vaan osoitin hämmästyttävää kaukonäköisyyttä ja siirsin nauhojen helmet uuteen siimaan samaan järjestykseen, ja kun kaikki nauhat oli koottu, tasasin pituudet pienimpien helmien avulla. lopputulos on ainakin omasta mielestäni ihan kiitettävä :)


pöllöilyä

löytyipä netin ihmemaasta kaksikin kivaa neulepintaa,
joita halusin kokeilla.
niinpä sitten yhdistin ne molemmat pipoksi,
joka ihan omaan päähäni päätyi.
on napakan ja mukavan tuntuinen.






neulepinnat siis eivät todellakaan ole omaa keksintöäni, vaan blogeista poimittuja,
eli kiitokset osoitan seijasiskon neuleblogiin ja
lauralle hääräämöön :))
lankana minulla oli novitan ilona,
jossa on 40% villaa, 35% akryyliä ja 25% polyamidia,
puikot 3,5 alussa lyhyt pyörö, lopussa sukkapuikot.
aluksi loin 128 silmukkaa, kun tuon ruutupinnan mallikerta on 8 silmukkaa. neuloin viitisen kerrosta 2n 2o joustinta, jonka jälkeen tein ensimmäiset kierrot. hääräämöstä löytyy hyvät kuvat ja ohjeet neulepinnan synnystä, joten jätän ne tästä pois. ruudukkoa tein muutaman sentin, eli kolmet kierrot.
viimeisten kiertojen jälkeen tein kaksi raitaa ainaoikeaa (eli neule jatkui neljällä kerroksella).
sitten oli noiden suloisten pöllöjen vuoro. sitä varten piti lisätä neljä silmukkaa, koskapa yhteen pöllöön menee kahdeksan silmukkaa ja halusin neljä niiden väliin. eli tasavälein lisäilin silmukat samalla kun neuloin kaksi kerrosta 8o 4n. kolmannella kerroksella tein sitten tuplapalmikkoa noilla kahdeksalla oikealla silmukalla. kaksi silmukkaa apupuikolle työn taakse, neulo kaksi, neulo silmukat apupuikolta, kaksi apupuikolle työn eteen, neulo kaksi, neulo silmukat apupuikolta. näin siis koko kerroksen ajan.
sitten neuloin nurjat nurin ja oikeat oikein kahdeksan kerroksen ajan, jonka jälkeen samanlaiset palmikonkierrot kuin aiemmin. sitten nurjat nurin ja oikeat oikein neljä kerrosta, taas samanlaiset palmikonkierrot ja kaksi kerrosta nurjat nurin ja oikeat oikein.
sitten yksi kerros nurin, yksi kerros oikein. samalla piti kaventaa tasavälein ne lisätyt neljä silmukkaa pois,
että silmukkamäärä sopi taas tuohon ruudukkoon.
seuraavaksi taas ruudukkoa kai viitisen senttiä. sitten joustinta 2o 2n muutama sentti. tämän jälkeen neuloin nurjat aina kaksi yhteen, muutama kerros 2o 1n. sitten viimeisetkin nurjat pois. sileää oikeaa loppumatka
ja omaan päähäni sopivat kavennukset: ensin joka 4.  ja 5. silmukka yhteen, yksi kerros kavennuksitta,
joka 3. ja 4. yhteen, kerros kavennuksitta, joka toinen ja kolmas yhteen, kerros kavennuksitta. lopuksi aina kaksi silmukkaa yhteen ja viimeiseksi lanka läpi jäljellä olevista silmukoista. vielä tein neljä pyöreää napakkaa tupsua (ihan vanhanaikaisesti pahvikiekkojen avulla), punoin nyörin niiden ripustukseksi ja kiinnitin ne päälaelle vähän erimittaisiksi. sitten vielä pöllöille silmiksi pikkuiset napit. tässä iski leikkimieli ja joka pöllö sai omanvärisensä silmät ;) ja kaiken lisäksi kolmella viisauden symbolilla on heijastimen reiät silminä, eli turvallisussnäkökohtakin on otettu huomioon :D

seuraavaksi halusin tietysti kaulahuivin pipolle kaveriksi.
silmukoita loin 46. alkuun kolmet kierrot ruutuneuletta. pöllöjä tein huiviin molemmin puolin neuletta, eli pöllökerroksilla välisilmukoita on 8 ja niistä tuli ne nurjan puolen pöllöt.
sitten taas ruudukkoa muutamat kierrot ja 2o 2n joustinta niin kauan että pituutta on tarpeeksi (tai miten pitkälle lanka riittää - minulla lanka loppui kesken, ja kunmuistin varassa ostin ruokakauppareissulla uutta, se ei ollutkaan just samanväristä. eli kaulahuivin puolessa välissä vaihtuu harmaa harmaammaksi). toiseen päähän kuviot sitten päinvastoin, pöllöt päälaelleen ;)


ja vielä lapasetkin halusin samaan settiin.
ne tein pelkällä ruutukuviolla
kun en saanut pöllöjä mieleni mukaan niihin asettumaan.
ja uskokaa pois, yritin kyllä :D



torstai 5. tammikuuta 2012

surrur

sanoo ompelukone :)

tuossa facebookissa katselin taas kerran neulonta-ryhmän sivua. 
siellä aprikoi eräs ryhmäläinen pyöröpuikkojen säilytysongelmaa, 
tuo ongelma aina silloin tällöin itteänikin kiusaa. 
toinen ryhmäläinen oli linkittänyt ohjeen 
tällaiseen tuttuun ja yksinkertaiseen ratkaisuun :) 
eilen tulin sitten maininneeksi että ehkäpä jo tänään tuolaisen valmistaisin... 
ja valmistin kaksi, toisen pyöröpuikoille 
ja toisen pitkille puikoille, sukkapuikoille ja virkkuukoukuille. 
uskomatonta reippautta meikäläiseltä!!!

tiistai 3. tammikuuta 2012

maanantai 2. tammikuuta 2012

arvontaan osallistuminen on kivaa

varsinkin jos sattuu voittamaan, mutta sitähän ei vielä osallistuessaan voi tietää. joulun alla meken arvonnassa osoittauduin rouva fortunan lemmikiksi, ja vaikka sanotaan ettei salama iske kahta kertaa samaan paikkaan, saattaa arpaonni iskeäkin ;) siihen luottaen osallistun tälläkin kertaa, kauniita helmiä ja muita koruvermeitä olisi voittona. ja mikäli en tällä kertaa rouva fortunan mieleen olisikaan, en arvontoihin osallistumistani lopeta... on niin kiva jännätä, ketä onni suosii.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

neulomuksia ja muita kuulumisia

helmilaatikot on olleet telakalla jo pian kaksi viikkoa. uusia koruja pääsin kuitenkin hypistelemään, 
kun osoittauduin onnettaren ottolapseksi osallistuttuani meken jouluarvontaan 
ja voitettuani peräti kaksi palkintoa :))

 ensimmäiseksi minun hellään huomaani saapui c-c-korusetti, ihanat suklaakahvin mieleen tuovat korut. tykkään niistä toooosi paljon. nämä choco-coffeet ovat niin ihanan väriset, että ainoa vika niissä taitaa olla se kun alkaa heti tehdä mieli suklaata ja kahvia ;)

 toinenkin voitto on jo tullut kotiin, kaunis lumikuningatar-setti. lunta ja jäätä, ja sitähän nyt on lopultakin saatu, täällä on näin uuden vuoden kunniaksi jo pakkastakin ihan talven malliin, aamusella oli peräti reilut seittemän astetta. passaapa se nyt uusi vuosi aloittaa lumikuningattaren koruissa ;)

kun helmilaatikot on olleet siististi pinottuna, on käsien levottomuutta pitänyt hoitaa neulomuksilla. valmiiksi on tullut vihreästä langasta parikin teelmää, pitkähihainen pusero ja pikkuhihainen mekko. mekon tein kaveriksi jo kymmenkunta vuotta sitten virkkaamalleni jakulle. ja lankaa on vieläkin, nyt on tekeillä bolero. 
väliviikolla meni yksi päivä koiraa lääkärisää käyttäessä. nyt ne poskihampaat saivat lähteä meidän henkka-huskylta. koira sai rauhoiruslääkkeen puoli yhden pintaan, ja neljän maissa nostetteein tokkurainen karvakorva auton perään ja hurruuteltiin takaisin kotio. hyvin toipui ystävä toimenpiteestä, seuraavana aamuna oli jo lenkillä niinku ei mitään outoa olis tapahtunu. mua se kyllä hiukan epäillen katsoi ja isäntää seurasi, pelkäsi kai että jos jää minun armoille niin tiedä mitä on luvassa... tyttären kanssa tuo hoitoon kulunut aika, noin kaks ja puoli tuntia, käytettiin kaupoissa kierrellen. mitään suurempia löytöjä ei sattunut kohdalle, kun ei kuitenkaan tuommoisen ajan takia viititty kaupungille ouluun lähteä, vaan tyydyttiin kaakkurin tarjontaa.
on se muuten kovaa hommaa tuo kaupassa kuljeskelu, varsinkin keppien kanssa. nilkka kipeytyi ja turposi niin kuin odottaa saattoikin. ei tarvinnut isommasti enää illalla jumppaliikkeitä kokeilla... 
vesijuoksun pariin ennätin vielä viime vuoden puolella palata, kävin perjantaina vetämässä itekseni kevyen treenin. ja tein tapojeni vastaisesti uudenvuodenlupauksen: sairasloman ajan, eli tulevat kolme viikkoa käyn kolmesti viikossa treenaamassa, ja töihin palattuani vähintään kerran viikossa kesään asti. eiköhän tuo saada koipi kuntoon...