haastetta kerrakseen

osallistuin korukoplan helmivaihtohaasteeseen ja sain parikseni pennyn helmiriippuvuutta-blogista. kasatessani pennylle lähtevää satsia ennätin vaihtaa helmet useampaan kertaan, mutta silti tuntui että en saa haastetta riittävästi kokoon, penny on niin monipuolinen tekijä :) jonkinlainen paketti hänelle sitten lähtikin, ja  olenkin malttamattomana odotellut mitä niistä syntyy.

ja sitten tähän minun saamaani settiin :)) laitoinkin tuossa jo aikaisemmin kuvan siitä mitä posti minulle toi, mutta laitanpa sen tähän vielä uudestaankin. kuoresta löytyi siis kaunis isokokoinen  riipus, isoja hopeoituja helmiä neljä kappaletta, pieniä aika tumman sinisiä mattapintaisia säröhelmiä kolme sekä ihania pennyn huovuttamia helmiä viisi - kolme harmaata ja kaksi vaaleanpunaista sekä aika iso salpalukko.





nyt saatte ihastella upeita kuvia kun yritin väen vängällä ängetä kaikki jutut samaan kaulakoruun... muinoin eräässä viihdeohjelmassa ppp sen kiteytti: yäk, en syö :DD

annoin sitten helmien olla kaikessa rauhassa vielä viikon verran. lauantaiaamuna kävin sitten apinan raivolla työhön käsiksi. no ehkei nyt sentään ihan niin raivolla, mutta tositarkoituksella kuitenkin. ja tällä kertaa ei enää tarvinnut purkaa. päätin nimittäin tehdä suosiolla kaksi eri korua, ja käytin myös omia helmivarastojani.

no niin. ensin otin käsittelyyn nuo isot hopeoidut helmet. niihinhän tuntui hyvinkin luontevalta yhdistää iso kaunis riipus. omasta aarrearkusta löytyi ensimmäisten helmihankintojen joukosta kaksi isohkoa sinisen sävyistä tummaa helmeä. riipukselle punoin renkaista pienen pätkän ketjua ja laitoin isonpuoleisen lukon, jotta riipuksen voi jättää poiskin ja käyttää korua tavalliseen tapaan, lukko niskan puolella. isojen helmien välissä pieniä hopeanvärisiä helmiä ja omia suosikkejani, noita hopeasisustaisia siemenhelmiä. toiselle noista oman varaston isommista helmistä piti laittaa hopeoidut hatut, se ihan korvin kuultavasti niitä tahtoi.

ja sitten hempeilin noilla ihanan pehmoisilla huovutetuilla helmillä. ja ihan suuremmin miettimättä niille löytyi kaveriksi pienehköjä luonnonvärisiä puuhelmiä ja hopeasisustaisia siemenhelmiä. näissä kuvissa löytyy kolmea eri lukkovaihtoehtoa, mutta päädyin kuitenkin lopulta tuohon ihan itse vääntämääni ja takomaani sopeiseen ässälukkoon. tästä tuli omasta mielestäni söpönen :)

maanantaita :)

olihan vauhtia päivässä,  nyt väääsytttääääää. . . 

ja huomiseksi lumipyryä lupaa, vaihteeksi. 

onneksi mun ei tarvii tehdä lumitöitä, 

armas siippa huolehtii niistä. 

ja ensi viikon saankin viettää talvilomaa :)) 

jospa se väsykin hetkeksi hellittäisi. 

blogikierroksella taas ihailin 

vikkin tuunaamia koruja vikkityyli-blogissa. 

on se vaan taitava koruilija, käykääpä ihailemassa :) 

pitäisi nuo omatkin vanhat rihkama- 

ja muutkin korut käydä läpi tuunaajan silmin, 

saiskohan mitään noin ihanata aikaiseksi. . .  

kierroksella löytyi  myös arvonta, yllätys yllätys. 

virve arpoo itse tekemiänsä 

ihanaisia lamppuhelmiä blogissaan 

hiekkalinnoja ja hopealankaa. 

vaivainen :(

ihanasti kevätaurinko paistaa ja lämmittääkin jo, mieli palaa hiihtoladulle suksimaan. perjantaina kävinkin iltapäivällä testaamassa kuinka se sivakointi sujuisi... parin kilsan lenkki meni oikeastaan paremmin kuin olin odottanut, mutta sen jälkeen oonkin sitten nilkuttanut jo kaksi päivää :( tänäänkin aamusella katselin kaihoisasti ikkunasta, aurinkoinen sää suorastaan huusi hiihtämään. mutta huomenna pitäisi taas kyetä töissä lapsosten kanssa vipeltämään, joten vahingosta (?) viisastuneena pakkasin suksien sijaan mukaani uimapuvun, vesijuoksuvyön ja -sandaalit (on muuten tosi sirot ja viehkeät, niinkuin muualta lainattu kuva kertoo...)


ja porhalsin uima-altaassa tunnin verran, kilometrin sain täyteen. jospa tämä harjoitus ei niin kovin huomenna kiusaisi. keljuttaa kun ei sovi kävely eikä hiihto, ja pyöräilykauden avaus saa odottaa sulempia väyliä. miten siinäkin sitten kävisi jos pyörän kanssa kaatuisin :D huonosti todennäköisesti. eli palaan uudenvuodenlupaukseeni - kehveli, heti kun työt alkoi, sekin harrastus hiipui. NYT ALOITAN UUDELLEEN, nipistän sen ajan jostakin puikkojen kilistelyn ja töllön seuraamisen seasta.

coiling gizmoilua ja vähän muutakin

menipä yksi talvinen sunnuntaipäivä tuossa muuan viikko sitten lankaa veivatessa, harjoittelin oikeastaan koko illan tuon gizmon käyttöä. sen verran tuli vietereihin rakoja, etten yhtenäisenä tuotoksiani kelpuuta mihinkään, vaan "helmiksi" katkoin. katsotaanpa mitä niistä syntyi ;)

sitten uurastin pennyn lähettämien oikeesti haasteellisten haastehelmien parissa yhden myöhäisillan, jotakin sain aikaiseksikin mutten taida sitäkään kelpuuttaa.... no, onhan tässä vielä keskiviikkoon asti aikaa ;)  ...ei maar, kyllä täytyy tänä iltana tahi huomenna saada haastekoru valmiiksi. 

neulomuksia on syntynyt pari huivia. ravelrystä löytyi taas fb-neulontaryhmän kautta hauska wingspan-huivi, josta jo pari versiota tein. tämä ensimmäinen olisi aika ihana, mutta lankaa olisi vain saanut olla enemmän. sitten halusin kokeilla sitä myös kaksivärisenä kapeana kaulahuivina. hauska, mutta saapa nähdä tuleeko käytettyä :D

sanavahvistukset :/

tämäniltaisella blogikierroksellani kävin myös niinan korut ja kommervenkit-blogissa. niina kirjoittaa asiasta, joka on minuakin tässä viime aikoina lievästi sanottuna ottanut pattiin - bloggerin pottumainen sanavahvistus-pelleily. argh. niin epäselvää söherrystä että pää tulee kipiäksi. todista ettet ole robotti... toisinaan kyllä tuntuu siltä että just joo, robotti oon kun vipellän kaikkia hommia tekemässä mitkä on jonakin toisena päivänä ehkä jääneet tekemättä...mutta tällä päivämäärällä tässä minun blogissa on sanavahvistukset poistettu käytöstä, ja pois pysyvät mikäli ei aivan mullistavia tapahdu :)

kiva kiva, uusi arvontalinkki

tällä kertaa kastehelmen korublogissa. kipi kipi osallistumaan :)

miinäkö koukussa arvontoihin ;)

blogiystävä mekellä on blogissaan mukava arvonta, käykääpäs katsomassa :))

ja taas löytyi arvonta, kivaa

blogissa violettia ja villalankaa on arvonnassa voittona pari lankapakettia, sinne siis :)

blogisurffailua

harrastan näin siivouspäivän iltana saunavuoroa odotellessani. ja arvontahan täältä löytyi, helmitarinat-blogista. sinne siis...

kutaleita - ja ai ihanaa - tunnustus :))

värkkäsin tyttärelle joulun jälkeen lapaset, innoitus löytyi jostain fb:n käsityöryhmästä, kun joku toinen oli tehnyt lapaset ravelrystä hankkimansa ohjeen mukaan. ai miten olivatkin kauniit. niitäpä sitten googlettamaan ja etsimään, ja löytyiväthän ne. minä vanhanaikainen junttura en vaan oo tuota paypal systeemiä vielä halunnut opetella, niin kattelin sitten vaan louhittaren luolan ihanaa kuvaa niistä lapasista, ostin nalle-lankaa mustaa ja sinistä, tartuin kynään ja ruutupaperiin ja aloin piirtää rasteja ruutuihin. seuraavaksi ruutupiirros muuttui neulokseksi, joka piankin purettiin, tehtiin uusi ruutupiiros ja kokeiltiin uudelleen. toisella yrittämällä sain jo aikaiseksi toivomani kaltaista jälkeä, joten toinen lapanen syntyi samalla vauhdilla. kovasti seurattavahan tällainen malli on, siinä kun on jokaikinen kerros omanlaisensa, mutta yllättävänkin nopeasti sain nämä valmiiksi. tyttären kanssa nämä ristittiin risu-lapasiksi, kun ovat kuitenkin vain haalea kopio noista tuulian alkuperäisistä. tyttö on kuitenkin lapasiinsa tyytyväinen, ja se on pääasia.


joku aika sitten ostin fb:n askartelu-/ompelutarvikekirppikseltä
 muutamia neulekirjoja, joista mieluisin oli suloisimmat sukat.
valinnan vaikeus tulikin eteen, kun lapaset valmiiksi saatuani aloin katsella mitkä sukat sieltä ensimmäiseksi ottaisin käsittelyyn.
valitsin lopulta kauniit pitsineulesukat, joissa pitsiraita kiertää yli jalkapöydän. ja se minun tautini iski jälleen - vähän jos taas muokkaisin ohjetta... eli tylsän tavallinen joustinneulevarsi kasvoi pituutta polvimittaiseksi ja sai kylkeensä samanlaisen pitsiraidan, joka oli jalkaterässäkin. lankakin minulla oli ohjetta paksumpi, joten silmukkamäärää pienensin, mutta muuten sukkamallin muokkaaminen sujui ihan kohtuudella. ei yhtään hassumman näköset polvarit :) - joskin kuva on taas auttamattoman taitamattomasti otettu...

voi miten ilahduin kun eilisiltana kävin meken blogia lukemassa, ja löysin sieltä tunnustuksen :))) oon kuin kissa kermakupilla, hymy ei hyydy. kiitos meke, olen otettu.
nyt minun ilmeisestikin pitäisi jatkaa ja antaa tunnustus viidelle alle kahdensadan lukijan blogille... tällaiset valitsin, vaikka vaikeaahan tämä on...

1. eeva-maija - ehdottomasti, koska ilman kummityttöni kannustusta tuskin bloggaisin vieläkään. vaikea oli vain valita hänen blogiensa välillä, ja tekisikin mieleni mainita molemmat ;) (eli käykääpä siis tutustumassa myös the knitting baker -blogiin) tunnustuksen laitan kuitenkin tähän heart of chocolateen ihanien kuvien vuoksi. näitä katselee vesi kielellä...

2. piritan korut - kuuluu myös tunnustuksen saajiin, sillä ensimmäinen kipinä koruiluun jäi kytemään muutama vuosi sitten ostettuani kuutos-tiimistä ystävälleni piritan valmistaman mustikka-rannekorun :) kipinää hillitsin pari vuotta, mutta vuosi sitten roihu syttyi liekkiin joka välillä vähän hiipuu mutta ei sammu ;)

3. mags-koruja - magsin korut ovat upeita, ja tarinat korujen synnystä samoin

4. katrin koruavaruus - myös katrin korut ovat upeita, ja tekstejä on mukava lukea

5. maahettaret - tämän blogin löysin aika äskettäin, ja olen lumoutunut ihanaisista koruista

hopeakorukurssin tuloksia

olihan ihana kurssi, muutamalla miinuksella toki varustettu ;)
ensinnäkin, aikaa olisi voinut olla enemmänkin.
toki parin kuukauden päästä on jatkokurssi.
toinen miinus on tietysti hopean hinta,
menee kyllä harkintaan raaskinko mennä huhtikuun jatkoille...
mutta siis oli kyllä tosi antoisaa, ihan siinä määrin,
että viimeisen - ja työläimmän - korusetin
kokosin kotona seuraavana päivänä.

perjantai-illan aloitin tekemällä rannekorun
edellisellä kerralla aloittamaani obama-settiin.

minä tunnun olevan jumissa ajatukseen,
että kaikkeen pitää olla ne kolme osaa - vähintään ;)
tällä kertaa työn alle pääsi pala-ketju.
ensin valssasin millisen hopealangan littanaksi,
sitten pätkin sen muutaman sentin mittaisiksi palasiksi.
tässä kohden piti testata
teenkö kierrettyjä palasia vaiko suoria,
ja kuten kuva kertoo, päädyin suoriin.
kierrettyjä varten palaset olisivat saaneet olla pidempiä.
sitten pyöräytin palasten päihin lenkit.
ja veivaamaan...
palaset yhdistin välirenkailla ketjuksi.
tässä vaiheessa illan tunnit tulivat täyteen
ja reipastelin kohti kotia.
seuraavana aamuna takaisn kurssipaikalle yhdeksäksi,
ja litistämään lisää lankaa nauhaksi.
mietittyäni kaulakorua yön yli
olin päätynyt tekemään siitä kaksinkertaisen.
ja toki tähänkin halusin korvikset, ja rannerenkaan.
ja kappas, palasia oli vielä toisiinkiin korviksiin.

huhhuh, aika kuluu joutuisaan kun on mukavaa tekemistä.
nopeasti valitsin seuraavan projektin
monista mielenkiintoisista:
japanese bullseye -ranneketju.
sitä varten veivasin eri kokoisia renkaita
kolmesta eri vahvuudesta.
kellon viisarit kiiruhtivat vauhdilla eteenpäin
ja päätin jättää rengasleikin kotihommiksi.



lisää lankaa ostamaan opelta,
ja tekemään lukkoja koruihin.
olin ajatellut kokeilla useampaa mallia,
mutta sarjatuotantona sitten kumminkin
väänsin ässälukkoja vastakappaleinaan kahdeksikkolinkki,
niitä ennätin vääntää ja vasaroida parikymmentä paria.
aika riitti just ja just.

seuraavana päivänä sitten aloin koota bullseye -ketjua.
auts, siitä tuntui tulevan hiukan liian tiivis
- ja apua, mittakaan ei riitä!! mikä neuvoksi??
hetken siinä raavin päätäni ja pikkuisen keljuttikin,
kun ohjepaperissa oli osoite amalian aarteet-blogiin
ja kerrotiin myös,

että amalia oli käyttänyt ketjuun vain kahta eri vahvuutta.
kehveli sentään, sillä tavalla ketjusta olisikin tullut notkeampi.
valmiiksi punottua kahden kuvion mittaista pätkää katsellessani
alkoi mielessä itää ajatus korvakorusta,
kuinka tuo pätkä näyttäisi korviksena kivalta.












sitten tuli mieleen että rannekorussa
se varmaan toimisi myös niin,
että väliin punoisi ketjua sen verranmikä silmää miellyttää.













ja sopivasti siinä tapauksessa taitaa jäädä
parin pätkän mittainen riipus...
voilá: taas oli setti valmiina.

tykkään kaikista kurssin tuotoksistani tosi paljon,
mutta tämä viimeinen on ehkä kaikkein mieluisin.
jos raaskin huhtikuun jatkoille mennä (ai että jos...),
veivaan renkaat kaulaketjua varten
samalla mallilla mitä käytin tuossa rannerenkaassa kuviopalasten välissä.
nyt käytän tuota riipusta valmiiden hopeaketjujen kanssa.