hurmaavaa hutilointia...

ainakin siinä suhteessa että taas kerran tuli hoppu ja hirveä loppukiri. huomiseenkaan en viittinyt värkkäystä jättää, kun maanantai-ilta on omistettu entisöintiharrastukselle. elikäs laitoin tuossa neljän jälkeen taas niinsanotusti ylivaihteen eli loikkarin päälle... nyt sitten kävi vielä niin onnettomasti etten saata mistään löytää kameran piuhaa, ja kamerassahan on tietysti kuva noista helmistä ennen jalostusta, joten sen kuvan lisään sitten myöhemmin, kai... valmiit tuotokset kuvasin kännykällä.
tilasin siis kauniita ja herkullisen värisistä karkkinugetteja, muistaakseni jopa tuolla nimellä. en vaan muista mistä, enkä edes milloin, mutta semmoinen käsitys minulla on, etteivät nuo kovin hirveän kauaa ole laatikon pohjilla vielä pyöriskelleet. kuitenkaan niille ei oikein ole käyttöä löytynyt. siis ei ennen tätä päivää. pöydälle kun pienen pussukan kumosin, kävi välittömästi selväksi, että avainnauha, tottakai, ja semmoinen, jota voi koruna ilman avainten kilinääkin käyttää. ja sitten siitä kasvoi - kuinkas muutenkaan - taas kerran setti. voilá, tässä se on, sisältäen korvisparin numero 73 :)

linkit muiden hutihaasteeseen osallistuneiden blogeihin löytyvät täältä :)

jäiset karpalot

tulivat mieleen, kun sain siskoltani jouluaattona pienen pussillisen näitä kauniita punasisustaisia viistehiottuja ab-pintaisia lasihelmiä. mieli teki alkaa niistä heti korusettiä työstämään. haasteen toi helmien väri, minä kun en oikein tunne punaista omakseni ;) ensin yhdistin helmiin hopeanvärisiä pikkuhelmiä ja kirkkaita kristallihelmiä. yksi sana: ei. kaksi sanaa: liikaa blingiä.
musta musta sopisi paremmin, ajattelin ja ryhdyin penkomaan helmilaatikoitani. jahah, mustaa kyllä löytyy särölasihelmenä ja sekä kullalla että hopealla roiskittuna, hematiittina ja gunmetal-sävyisenä. mutta todella vähän oikein rehellisenä yksivärisenä mustana. pikkuisia mustia siemenhelmiä löysin, mutta tuntuivat ihan hengettömiltä... päädyin pujottamaan helmet kolminkertaiseen lujaan mustaan lankaan - pikkuruiset mustat jokainen omaan lankaansa ja kaikki kolme lankaa isommmista kirkkaista siemenhelmistä ja jäisistä karpaloista. mustista muodostui ikään kuin rondellit noiden toisten helmien väleihin.

tähän ratkaisuun olin tyytyväinen.tummanpunaiset pienemmät viistehiotut alkuun ja loppuun, sekä kauniin korumetallisen kukanmuotoisen korunosan sisälle. niskan taa korumetallista antiikkihopeanväristä papuketjua. koru on sen verran pitkä ettei lukko tarvittu. rannekoru samalla reseptillä :) korviksiin isot umpikoukut, joihin pujotin kahden pikkuisen mustan helmen väliin kirkkaan siemenhelmen. tuossa ekassa kuvassa pikkuhelmet ovat lähteneet omille teilleen, vaativat liimatipan jarruksi. näytin settiä veljeni vaimolle, ja niinpä korut löysivät uuden kodin. jotenkin kyseinen henkilö olikin mielessäni kun settiä tein :D setissä mukana korvispari numero72 :)

hutista hurmaavaksi

niin, tai ainakin hyötykäyttöön, pois laatikosta pyörimästä. jolloinkin on tullut hankittua tuommoinen lasiriipus, kauniin värinen eikä muodossakaan mitään vikaa ole. koko ehkä oli suurempi kuin osasin ajatella, oon vähä onneton noissa arvioinneissa - joskus tulee liian suurta ja joskus aivan liian pientä. elikä tämmöinen on siis tämän sunnuntain huti-valinta ;)
riipus on siis toiselta puolelta kullanhohtoinen, mutta toinen puoli - joka on minulle mieluisampi.

tänään puolen päivän aikoihin kannoin siis taas koruvermeeni keittiöön ja aloitin värkkäilyn. valitsin tälle riipukselle kaveriksi hopeaa, renkaita kun oli valmiiksi väännettynä ja sahattuna sievoinen kasa. riipuksen keskelle helmihatuin koristettu turkoosi särölasihelmi roikkumaan, ja punomani maskottiketjun piristykseksi linkitin syvän turkooseja lasihelmiä hopeanväristen metallihelmien kanssa. oikeesti, tulipa kiva :)

ja kuinkas muutenkaan, korviksethan tämä halusi myös, samoin hopearenkaista maskottiketjua ja lasihelmiä. tykkään, ja käyttöön pääsevät varmaankin jo heti huomenna :D minä niiin tykkään näistä korukoplan haasteista, silloin on ikään kuin "pakko" saada jotain aikaiseksi :) tässähän karttui myös korvishaaste yhdellä parilla, numero 71 on siis valmis.


olkaapa hyvät, tässä koko setti - ai niin, ranneketjua en tällä kertaa tehnytkään... samalla maskottiketjumallilla kun punoin viime talvena ranneketjun. nyt on siis kuitenkin kolme osaa samaan settiin valmiina ;)