kolmen suora vol.2

Jos oli viime viikkoisen korun valmistuminen epävarmaa, ei tämänviikkoinen ollut yhtään sen varmempaa... sairastelin koko viikon flunssaa, eikä oikein muu huvittanut kuin töllön katselu ja sukankutominen. Tänä päivänä on ollut jo niin paljon virkeämpi olo,  että korutarpeet kaivelin esiin ja kävin töihin. Tällä kertaa minun suorani on lasi-neliö-punainen. Koru on niin pitkä, ettei tarvitse lukkoa.

Niskaosuus tälläkin kertaa valmisketjua. Helmet kauniin punaista lasia sekä metallia, molemmat neliöitä joissa pujotussuunta nurkasta nurkkaan.









Ystävänpäivän lähestyessä mukaan tuppautui myös sydämiä - hopeoitua korumetallia ja punaista lasia.






Tällä kertaa setti valmistui samantien. Ihan samat matskut, joten eipä näistä sen enempää... rannekoru








ja korvispari numero 89... ei enää paljon puutu haasteen korvishaasteen täyttymisestä ;)

Ja tästä pääsee Korukoplan sivulle, josta löytyy linkit muihin haasteeseen osallistuneiden blogeihin :)

Puukoru

kuinkas sattuikaan, myöhässä taas... ;) no mutta lomalla; ja helle; ja... ja... huono muisti :D nyt kuitenkin valmis :) materiaalia olin hamstrannut kevättalvella oikein kahmalokaupalla, eikä kuitenkaan ollut vaikea haasteeseen osallistuvaa palasta valita. 

tämä koivupahkan palanen näytti liekiltä heti ensi katsomalta, päänvaivaa aiheuttikin se, minkälaiseen nauhaan/ketjuun sen ripustaisin. 

aluksi mietin ruskeaa nahkanyöriä, mutta kun jostain juolahti ajatuksiin liekistä lentelevät kipinät, vaihtui nyöri ketjuksi. Ja kesällä kun ketju ikävästi takertuu helteessä hiostuneeseen niskaan, päädyin laittamaan yläosaan organzanauhaa. pahkasiivun käsittelin vielä antiikkivahalla, jotta sain pinnasta ihanan sileän ja puun kuviot paremmin esiin. avot, koruni on valmis :)

hurmaavaa hutilointia...

ainakin siinä suhteessa että taas kerran tuli hoppu ja hirveä loppukiri. huomiseenkaan en viittinyt värkkäystä jättää, kun maanantai-ilta on omistettu entisöintiharrastukselle. elikäs laitoin tuossa neljän jälkeen taas niinsanotusti ylivaihteen eli loikkarin päälle... nyt sitten kävi vielä niin onnettomasti etten saata mistään löytää kameran piuhaa, ja kamerassahan on tietysti kuva noista helmistä ennen jalostusta, joten sen kuvan lisään sitten myöhemmin, kai... valmiit tuotokset kuvasin kännykällä.
tilasin siis kauniita ja herkullisen värisistä karkkinugetteja, muistaakseni jopa tuolla nimellä. en vaan muista mistä, enkä edes milloin, mutta semmoinen käsitys minulla on, etteivät nuo kovin hirveän kauaa ole laatikon pohjilla vielä pyöriskelleet. kuitenkaan niille ei oikein ole käyttöä löytynyt. siis ei ennen tätä päivää. pöydälle kun pienen pussukan kumosin, kävi välittömästi selväksi, että avainnauha, tottakai, ja semmoinen, jota voi koruna ilman avainten kilinääkin käyttää. ja sitten siitä kasvoi - kuinkas muutenkaan - taas kerran setti. voilá, tässä se on, sisältäen korvisparin numero 73 :)

linkit muiden hutihaasteeseen osallistuneiden blogeihin löytyvät täältä :)

hutista hurmaavaksi

niin, tai ainakin hyötykäyttöön, pois laatikosta pyörimästä. jolloinkin on tullut hankittua tuommoinen lasiriipus, kauniin värinen eikä muodossakaan mitään vikaa ole. koko ehkä oli suurempi kuin osasin ajatella, oon vähä onneton noissa arvioinneissa - joskus tulee liian suurta ja joskus aivan liian pientä. elikä tämmöinen on siis tämän sunnuntain huti-valinta ;)
riipus on siis toiselta puolelta kullanhohtoinen, mutta toinen puoli - joka on minulle mieluisampi.

tänään puolen päivän aikoihin kannoin siis taas koruvermeeni keittiöön ja aloitin värkkäilyn. valitsin tälle riipukselle kaveriksi hopeaa, renkaita kun oli valmiiksi väännettynä ja sahattuna sievoinen kasa. riipuksen keskelle helmihatuin koristettu turkoosi särölasihelmi roikkumaan, ja punomani maskottiketjun piristykseksi linkitin syvän turkooseja lasihelmiä hopeanväristen metallihelmien kanssa. oikeesti, tulipa kiva :)

ja kuinkas muutenkaan, korviksethan tämä halusi myös, samoin hopearenkaista maskottiketjua ja lasihelmiä. tykkään, ja käyttöön pääsevät varmaankin jo heti huomenna :D minä niiin tykkään näistä korukoplan haasteista, silloin on ikään kuin "pakko" saada jotain aikaiseksi :) tässähän karttui myös korvishaaste yhdellä parilla, numero 71 on siis valmis.


olkaapa hyvät, tässä koko setti - ai niin, ranneketjua en tällä kertaa tehnytkään... samalla maskottiketjumallilla kun punoin viime talvena ranneketjun. nyt on siis kuitenkin kolme osaa samaan settiin valmiina ;)

no hupsista...

... kun lipsahti määräpäivä umpeen. tässä ollut taas kaikenlaista, niin että korunteko jäi sunnuntaille kuitenkin. no, sain sen kyllä määräpäivänä valmiiksi, mutten enää jaksanut päivittää blogiin. eilisilta menikin sitten koulutuksessa, joten tälle illalle tämä jäi. vaan pistetäänpä kumminkin nyt kuvat tänne ;) sunnuntaina tein myös tilauksesta melkomoisen monta avainnauhaa, mutta ne lähtivät jo työpaikalle ja jäivät siis kuvaamatta. mu:tta palatakseni haasteen aiheeseen...

minullahan oli ajatuksia erilaisista siemenhelmitaideteoksista, mutta lopulta päädyin antamaan itselleni armoa ja jättämään monimutkaisemmat ihanuudet vielä toistaiseksi sinne to-do -listalle. värejäkin mietin - yllättäen sinistä ja turkoosia, hah - mutta voiton vei hopea ja kirkas. viimetalvisista taika- ja ihana-lehden numeroista löytyivät mallit, jäiset tähdet ja lumihiutale. olkaapa hyvät :) ai niin - täältä löydät muut siemenhelmeilijät :)

korvispari numero 70 - pikkuhiljaa edetään lähemmäs ja lähemmäs sitä sataa ja yhtä ;)

blogin pito on ollut ihan kesannolla jo monta kuukautta. silloin kun aloitin, tarkoitus olikin kirjoitella silloin kun siltä tuntuu, ja kun on jotakin tuotosta esiteltäväksi. no, nyt tuntuu olevan sellainen vaihe menossa ettei juuri ole koruja syntynyt, taikka sitten aika on kulunut muuhun. telakalle en silti blogia nosta, jatkukoon edelleen rauhallinen tahti - tai jos iskee innostus ja alkaa esiteltävää syntyä, tulee päivityksiäkin tiheämmin.

vastavärit

oli tämänkertainen korukoplan haasteen aihe.
useammankinlaista ideantynkää ennätti mielessä pyöriä, mutta moni niistä myös tyngäksi jäi.
viime lauantaina nostelin jo aamusta helmilaatikoita keittiön pöydälle ja pyörittelin siinä yhtä jos toistakin vaihtoehtoa. lopulta keräsin kaikki haastekorumateriaalit pois ja hain tilalle puu- ja keramiikkahelmet  sekä erilaisia nauhoja - syntyi avainkoruja, joista esittely sitten seuraavaksi. sunnuntaina tarvikkeet uudelleen pöydälle, ja sillä ajatuksella, että itselle pitäisi uusi avainnauha saada. heitin mielestäni turhat kiemurat ja väkerrykset, pistin vain helmiä jonoon - tuloksena ehkä tylsähkön symmetrinen ja säännöllinen mutta töissä varsin käyttökelpoinen avainkoru, jota lisähärpäkkeen ansiosta voi pitää myös ilman avaimia.

pituutta koruun halusin. no, sitä tuli turhankin reilusti ;)

purkamaan en kuitenkaan alkanut, vaan tein juuri renkaan yläpuolelle solmun,
joka lyhentää korun täsmälleen sopivaksi minulle.
ketään ei taida yllättää, että vastaväriparin toinen puolisko on... ta-daa... turkoosi :D
ja värivalinnasta johtuen mun on kaiketi pakko tehdä itselleni useampiakin uusia avainnauhoja,
koskapa tämä ei ihan joka asun kanssa mätsää ;)

lähellä sydäntä

tämänkertainen korukoplan haaste aiheutti kovin paljon miettimistä, ähkimistä ja vaikka mitä tuhinaa, kunnes muistin joskus kesällä tilaamani riipuksen. ja loppu sujuikin sitten kohtuullisen helposti :) korujumihan on ollut aika totaalinen keväästä saakka, vain yksi tuottelias päivä sattui kesään. menetykset taisivat syödä motivaatiota - tälle vuodelle kun on niitä sattunut jo kolmaskin. rakas lenkittäjämme, henkka-koiramme, lähti etsimään helpompia lenkkipolkuja elokuun alussa :'(
mutta haasteeseen. vaikka jumi on ollutkin lähes ylipääsemätön, ei se ole hidastanut tilaamista... kesällä siis muutakin tarviketta hankkiessani lisäsin listaan kivan messinkisen riipuksen. minä kun värkkään päivittäin joko virkkuu- tai neulelankojen kanssa, ja toisinaan myös kirjontaa harrastan, tuntui lankaleikkuririipus ihan oivalta hankinnalta. sille ei vain jumituksen kourissa ole ketjua syntynyt - ei ennen kuin tänään. juu-u, vanhan kaavan mukaan mennään, yhdennellätoista hetkellä tulee valmista :D
tämä koru siis kuvaa harrastuksiani, sydäntä lähellä olevia tekemisiäni. lankaleikkuri kertoo tekstiilien ja lankojen kanssa puuhastelusta, pieni pätkä bysanttilaisketjua ja koko koru sinänsä koruilusta ja puuhelmi kuvaa entisöintiharrastustani. koruun käytin ketjuksi hyvin kevyttä valmisketjua, joka lienee jotain korumetalliseosta, se täytyy myöhemmin ehkä vaihtaa kestävämpään. muut metalliosat ovat messinkiä. korusta löytyy myös lasihelmiä ja messinkinen sydän. lukkokin oli jo valmiiksi etsittynä, mutta koska korusta tuli suht. pitkä, jätin sen pois. tässäpä siis asioita, jotka ovat minun sydäntäni lähellä :)

koko komeudessaan valtavan kokoisten syreenin lehtien päällä

tätä korua luulisin pitäväni paljon, onhan tuo lankaleikkuri sillä tavalla aina käsien ulottuvilla... no, ehkä juhliin kuitenkin laitan jotain muuta ;)

valmista :)

korukoplan pätkäkoruhaaste on siis tullut päätökseen, ympyrä on sulkeutunut ja merenhenki on jälleen kotona. voi miten mukava tämä meidän korupiiri onkaan ollut :) tykkäsin kaikkien korujen jatkamisesta ihan täysillä, ja itse asiassa olin tyytyväinen kätteni tuotoksiin ihan jokaisen kohdalla. oma merenhenkeni saapui kotiin jo maanantaina. olen koruani käännellyt ja katsellut nyt pari päivää, ja aina siitä löytyy uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia. koru on pitkä, niin kuin toivoinkin, jopa niin pitkä, että sitä oli haasteellista kuvata. mutta tästä siis lähdettiin kun laitoin merenhenkeni matkaan jo reilu kuukausi sitten. tältä se näytti lähtiessään.

ensiksi se matkusti magsin taitaviin käsiin. siellä se sai seurakseen pieniä siivekkäitä kavereita, magsin sanoin ehkäpä vesikirppuja ;) magsin tekemästä pätkästä löytyy myös angeliitti, jonka kerrotaan olevan sekä enkelikivi että ystävyyden kivi sekä hemimorfiitti, joka on onnentuoja :) ja  lasihelmissä säteilee aurinko meren aalloilla. tunnelmallista :)

mags lähetti korun seuraavaksi korallille, jonka pajassa se sai mukaansa kauniita vickyn itsensä tekemiä fimo-simpukoita, juuri riipuksen pisarahelmien väreissä ja hopeahitusin silattuna. kauniita ovaalinmuotoisia akaatteja sekä swarovskin kristalleja vicky lisäsi myös merenhengen matkaan.

sitten merenhenki matkasi suntsan luo.
siellä siihen liitettiin kalastajien ja merenkävijöiden
onnenamulettina ja merenneitojen aarteenakin tunnettu akvamariini, mystinen ja suojeleva labradoriitti, joka helpottaa stressiä ja kasvattaa kestävyyttä, "rantakalliota" sisältävä kivien kuningas, inspiroiva vuorikide, abalonesimpukka ja trinity brass -merihevonen sekä tsekkiläisiä vedensinisiä kristallihelmiä.

vielä oli merenhengen matka kesken. helmin käsissä se sai vielä mukaansa kauniita kauniita osasia.

helmin taituroimasta pätkästä löytyy mm. kyaniitti, todella kaunis hopeoitu ovaali, tummansininen koralli, ab-pintainen vuorikide joka symboloi auringonsäteiden välkettä veden pinnalla sekä kahdenlaista labradoriittia. mukana on myös pieniä rouheanoloisia rondelleja, ikäänkuin rantakiviä. ja vielä löytyy kaunis kvartsisydän, ystävyyden symbolina.

ja tässä merenhenki on nyt valmiina kokonaisuutena.

korusta tuli pitkä, joten sitä on vaikea saada kerralla
kuvaan suorana. siispä tunnelmapätkiä, okaa hyvät ;)

riipuksen mukaan laitoin pienen vihkosen, johon jokainen osallistuja laittoi terveisensä. tuosta vihkosesta olen poiminut tämän postauksen infopätkät kivien merkityksestä, ja muitakin kommentteja. leena oli vielä lopuksi kirjoittanut, kuinka korustani löytyy paljon yksityiskohtia ja katsottavaa. jo lahettäessäni riipusta matkaan ajattelin, että sitä voisi käyttää myös yksinään, pelkässä hopeaketjussa. saapa nähdä, raaskinko riipusta ketjustaan koskaan irrottaa, tämä projekti on saanut niin paljon merkitystä matkansa varrella.

iso ja lämpöinen kiitos ja halaus magsille, korallillelle, suntsalle ja helmille vielä kerran tästä todella ihanasta ja erilaisesta haasteesta. koska tahansa lähtisin tällaiseen uudelleen :)

vielä viimeinen kurkkaus

ja sitten tämä ihana haaste on enää 

valmiin korun esittelyä vailla.

 snif snif...

tää on ollut tosi mukava haaste, 

ei olis osannut kyllä arvata. 

tässä siis kurkistus magsin koruun "kesäsade".

no ei tästäkään oikein mitään pääse näkemään... 

mutta viikon päästä sitten :D

kurkistellaanpa taas

tällä kertaa kohteena korallin leppäkerttu. 

oih ja voih  kun enää yksi koru on tulossa "jatkojalostukseen"... 

ja siitä viikko niin pääsee näkemään omansa :) 

tätä haastetta tulee kyllä ikävä, 

on ollut mukava värkätä toisten pätkät ja riipukset huomioiden 

ja kuitenkin yrittää saada omaan pätkään se oma juttu. 

mutta tässä siis kurkkauskuva

jatkoa seuraa...

helmin kauniiseen "puutarhassa"-riipukseen tein ensimmäisenä ketjunpätkän viime viikolla. monenmonta ideaa ennätti mielessä pyöriä ennen viikonloppua, mutta kun sunnuntaiaamuna tartuin korutarvikkeisiin ja ryhdyin helmilaatikoita tutkimaan, löytyivät mieluiset helmet melkeinpä siltä istumalta. ensimmäisen osuuden teko sujui aivan mukavasti.

tämän kurkistuskuvan julkaisu jäi myöhempään kuin toisilla "piiriläisillä". koskaan ei voi tietää mitä elämällä on itselle kellekin varattuna. surun kohdattua eteenpäin on kuitenkin katsottava, ja suurena apuna omalla kohdallani on kaikenlainen tekeminen. siksipä seuraavan korun osuuteni on jo valmis ja odottamassa postitusta eteenpäin. mutta sen kurkistuskuvan saatte sitten sunnuntaina :)

merenhenki

on tämän korukoplan pätkäkoru-haasteen riipuksen, ja niin ollen koko tulevan korun nimi. riipus oli lähestulkoon valmis jo keskiviikkona, jäi enää loppusilausta odottamaan. ajattelin tuolloin, että palattuamme pitkän viikonlopun vietosta (kiertelimme yhdistetyllä huvi&hyöty-reissulla etelä-suomessa kolme päivää ja kotiuduimme viime yönä puoliltä öin) minulla olisi tämä sunnuntaipäivä aikaa tehdä viimehetken viilaukset, kuvata ja kirjoittaa postaus ihan hyvissä ajoin. vaan toisinpa kävi, tuli voittamaton este ja niinpä kuvaus ja postaus jäi tänne "yliajalle". niinhän sitä sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, jotenka tässä tämä riipus nyt on, vähän eri kulmista ja eri taustoilla kuvattuna :) täytyy sanoa, että olen todella tyytyväinen tähän ja maltan tuskin odottaa että se on kierroksensa tehnyt.

tässä merenhenki lepää merenrannasta tuodulla kivellä auringonsäteiden hellimänä

sitten ripustin sen pihakuuseemme, jotta pisarat asettuisivat luonnolliseti riippumaan

 vähän toisesta kulmasta, aurinko tuo ihanan akaatin sävyt upeasti esiin. akaatin tilasin metallin kosketuksen jaanalta















ja vielä pihakivien päällä, ikään kuin rantakivillä.
koruja en ole tainnut ulkosalla juurikaan aiemmin kuvata,
mutta luulenpa että jatkossa käytän luontoäitiä kuvausympäristönä useamminkin  :)

korukoplan sivulla pääset tutustumaan muidenkin korupiiriläisten riipuksiin

hätäratkaisu

niin, siis pesukoneessa on tullut pyöritellyksi pallero jos toinenkin. 

pallerot ovat odotelleet inspiraatiota jo hyvän aikaa, ja kun tänä aamuna sisäistin sen seikan, että pitäisi olla jotakin korukoplan hiuskoruhaasteen tiimoilta julkaistavaa, tuli se inspiraatiokin. 

no ensiksi ajattelin laittaa pahoittelut ja niin edelleen blogiini, mutta huopapallerot ne tuolta kupistansa huutelivat, että mitä sitä hulluja. ei kai se mikään pätevä syy ole olla osallistumatta, jos nyt viimeisten 29 tunnin aikana onkin tullut unta nautituksi vaivaiset neljä ja puoli tuntia. noin. kyllähän sitä tekevä ihminen jotakin pikaisesti keksii... ja niin keksiikin, eikä ollutkaan yhtään pöljempi idea. uskoisinpa että tätä tulen käyttämään useastikin.

lienevätkö marjoja vaiko hedelmiä...
no ja hätäisellehän sattuu virheitä - värejähän piti olla vain kaksi :D

en kyllä silti tätä pura. tää nyt on tämmönen, öö, vähän yli kaksvärinen ;)

ja vielä in action -kuva.

älkää silti minulle porttikieltoa haasteisiin antako, vaikka en muistanutkaan sääntöjä noudattaa... ;)      

käykäähän tsekkaamassa sääntöjä noudattaneiden bloggaajien hiuskorut, linkit löytyvät täältä

no enhän minä osannukkaan

siis ajastaa tätä blogipäivitystä näköjään, luulin osanneeni mutta toisin näyttää käyneen... vaan tässäpä tää pläjäys nyt sitte tulee.
sormuksia piti tämänkertaisessa korukoplan haasteessa saada aikaan, tai siis ainakin yksi :) minä en oo oikein sormusten käyttäjä, johtunee työstä - kun jatkuvasti joutuu käsiä pesemään, ei sormusten käyttö oikein tunnu mielekkäälle. mutta olenhan minä muutaman sormuksen kokeillut tehdä. mietinkin siis, että mikä olisi semmoinen tekniikka mitä en oo vielä ennättänyt testaamaan... juotettu on ja siemenhelmistäkin on tullut pujotelluksi. kieputettukin on sillee ihan helpolla tavalla, mutta useamman langan kiertäminen yhdellä kertaa ja saada ne pysymään yhdessä,  yhdistää tähän vielä kiemurat ja mahdollisesti helmiä, sepä on ollut vielä testaamatta. hopealankaa en oo raaskinut varastoon hankkia, ostan sitä oikeastaan vain jotain tiettyä projektia varten, mutta värjättyä kuparilankaa varastoista jonkun verran löytyy :) langat siis esiin ja haasteen kimppuun. mallia sormuksiin hain kirjasta.
ensimmäiseksi tykästyin "kolmikiviseen" sormukseen, joskin tässä minun versiossani "kivet" on ehkä vähän liian kookkaita, vaikka niitä onkin vain kaksi...

rohkeat kokeilut jatkuivat. mulle on jossain yhteydessä huomautettukin siitä, että vaikeimmasta pitää aloittaa - taisi olla silloin kun oikein kruusattua piian peiliä aloin entisöimään, ja siitä ensimmäiseksi otin työn alle juurikin ne kiemuraisimmat osat :D eli tässä sormus-haasteessa jatkettiin helmisormusten parissa. yksi lemppariväreistäni eli sininen pääsi tässä kohden pääosaan. siniseen lankaan vaaleamman sininen helmi, ja kiemurat siihen sekaan. nojoo, mutta ei tääkään mua miellytä.

sitten nappitoosan kimppuun. monta kaunista nappia sieltä löytyi, mutta tää valloitti heti mun sydämeni. ja tää sormus alkaa jo olla mieluinen. tai ei ala, vaan on. tosi mieluinen :)

ja sitten viimeisenä paras. ei välttämättä kaikista useimmin käytössä, mutta malli on niin kaunis, että tätä varten tilaan ehdottomasti ihan oikeaa hopealankaa. ilman kiveä, pelkillä kiemuroilla, olkaa hyvät: