Lukijat

maanantai 5. joulukuuta 2011

toisetkin nappikorut ja sitten taas mustahopeaa

nappikoruja virkkasin taas eilisiltana samalla kun viivi ja matti tanssivat voittoon. tässä lankana tiimarin kauniin sininen metallilanka, oliskohan vahvuus 0,3 mm. paksumpaa ja jäykempää kuin noissa lilanvärisissä käyttämäni hopealanka, mutta silti ihan miellyttävää käsitellä.






















ja sitten kävin näiden ihanaisten mustien hopearoiskeilla kaunistettujen soikeiden helmien kimppuun. syksyllä markkinoilla käydessäni olin etukäteen päättänyt etten osta helmiä enkä korutarvikkeita... kuinka ollakkaan, nämä oli pakko kerätä matkaan kun olivat niin sievät :) ja ihan isommin miettimättä pääsivät sitten - yllätys yllätys - hopeanväristen pikkuhelmien, pienten kirkkaiden lasihelmien ja mustien sekä kirkkaiden hopeasisustaisten välihelmien seuraan. ja tämä kokonaisuus melkeinpä vaati kaverikseen vielä ihanaisen tuplasydämen... herkkistä


tilasinhan minä sitten sitä papuketjua, sain näihin jo aiemmin postaamiini simpukankuorikoruihin lisäkimallusta :)


5 kommenttia:

koruilija kirjoitti...

Muistan joskus kokeilleeni virkkausta hopeoidulla 0.2 kuparivaijerilla. Jonkun rannekorun tein Nappeihin sen sijaan en ole vielä koskaan kajonnut. Vihreät korvikset on mun suosikit.

Sorsaska kirjoitti...

Nuo nappikorut on tosi ihania! Olen noita virkkailumalleja katsellut joistain kirjoista, mutta itse en vielä ole kokeillut. Taipuuko tuo rautalanka virkkaukseen ikään kuin lanka vai joutuuko sen kanssa "kikkailemaan"?

outiriina kirjoitti...

aika hyvin taipuu ainakin ketjusilmukoihin, mutta onhan se hankalampaa kuin lanka, tietysti. suunnitelmissa on kokeilla myös jonkunlaista kukkamallia, ainakin virpillä http://omakoppa.blogspot.com oli hyvät ohjeet moisiin...

Mags kirjoitti...

Mainioita ovat!
-Ja oi, tutunnäköinen on tuo ristipistomalli ylimmässä kuvassa, mulla lienee prikulleen samanlainen kesäliinana :-D

Katri kirjoitti...

Minäkin olen joskus virkannut helmiä ja lankaa. Tein vaan ovikoristeita. Taitaapa sellainen roikkua vieläkin äidin eteisessä (sitten se ylpeänä kaikille esittelee, kun Katri on tällaisen hienon tehnyt... Varmaan on siinä maailman tappiin asti. :D)

Mainioita. Aina pitää ostaa, jos noin nättiä kohdalle osuu.