Lukijat

perjantai 29. maaliskuuta 2013

yllätykset on sitten niin ihania :)

viime viikolla sain postia. laatikolta palatessani mietin, mitä kummaa olen nyt mennyt tilaamaan, mielestäni kaikki helmet ja korutarvikkeet - niin, ne välttämättömät vain - joihin olin korutarvikekirppiksellä tuolla fb:n puolella sortunut, olivat jo saapuneet onnellisesti perille. arvonnoissakan en ollut onnistunut ihan viime aikoina voittamaan, vaikka minulla onkin ollut niissä ihan loistava tsägä. kääntelin kuorta ja kun lähettäjännimen näin, mietin vielä sitä arvontajuttua.... sisällä avasin kuoren heti kun sain kuorittua ulkovaatteet päältäni, ja kun kulmaa sain näkösälle, tajusin :) ihanaa :)
kuoressa oli se jigi, josta olimme korustamon eilan kanssa sopineet joitakin aikoja sitten.
ja kaunis magneetti sieltä löytyi myös, ja on muuten topakka magneetti, pysyy vähän painavampikin muistilappu jääkaapin ovessa :D



jotakin halusin eilalle laittaa vastalahjaksi. koruja ei koruntekijälle kehtaa tehdä, ajattelin. sitten muistin, kuinka eila oli tehnyt vaihtokauppaa blogikaverin kanssa tuossa taannoin, koruja villasukkiin, ja kevätsäätä miettien pistin puikot kilisemään.


valmiiksi tuli kämmekkäät. jotakin koristusta nuo mustat pitsilämmittäjät vielä kaipasivat, joten ompelin niihin koristeeksi preciosan pikkuisia kristallihelmiä. seuraavaksi jännäsin, ennättävätkö ennen pääsiäistä perille, ja ennättiväthän ne :) minä ainakin olen vaihtokauppaan todella tyytyväinen. tämmöinen hyvän kierrätys on niiin mukavaa :))

kieputtelua en ole vielä päässyt kokeilemaan, kun täällä flunssan kourissa oon täällä kärvistellyt monta päivää. mutta ehkäpä tänään jo saan korutarpeet esiin ja silloin kyllä kokeilen tuon jiginkin.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

no enhän minä osannukkaan

siis ajastaa tätä blogipäivitystä näköjään, luulin osanneeni mutta toisin näyttää käyneen... vaan tässäpä tää pläjäys nyt sitte tulee.
sormuksia piti tämänkertaisessa korukoplan haasteessa saada aikaan, tai siis ainakin yksi :) minä en oo oikein sormusten käyttäjä, johtunee työstä - kun jatkuvasti joutuu käsiä pesemään, ei sormusten käyttö oikein tunnu mielekkäälle. mutta olenhan minä muutaman sormuksen kokeillut tehdä. mietinkin siis, että mikä olisi semmoinen tekniikka mitä en oo vielä ennättänyt testaamaan... juotettu on ja siemenhelmistäkin on tullut pujotelluksi. kieputettukin on sillee ihan helpolla tavalla, mutta useamman langan kiertäminen yhdellä kertaa ja saada ne pysymään yhdessä,  yhdistää tähän vielä kiemurat ja mahdollisesti helmiä, sepä on ollut vielä testaamatta. hopealankaa en oo raaskinut varastoon hankkia, ostan sitä oikeastaan vain jotain tiettyä projektia varten, mutta värjättyä kuparilankaa varastoista jonkun verran löytyy :) langat siis esiin ja haasteen kimppuun. mallia sormuksiin hain kirjasta.
ensimmäiseksi tykästyin "kolmikiviseen" sormukseen, joskin tässä minun versiossani "kivet" on ehkä vähän liian kookkaita, vaikka niitä onkin vain kaksi...













rohkeat kokeilut jatkuivat. mulle on jossain yhteydessä huomautettukin siitä, että vaikeimmasta pitää aloittaa - taisi olla silloin kun oikein kruusattua piian peiliä aloin entisöimään, ja siitä ensimmäiseksi otin työn alle juurikin ne kiemuraisimmat osat :D eli tässä sormus-haasteessa jatkettiin helmisormusten parissa. yksi lemppariväreistäni eli sininen pääsi tässä kohden pääosaan. siniseen lankaan vaaleamman sininen helmi, ja kiemurat siihen sekaan. nojoo, mutta ei tääkään mua miellytä.










sitten nappitoosan kimppuun. monta kaunista nappia sieltä löytyi, mutta tää valloitti heti mun sydämeni. ja tää sormus alkaa jo olla mieluinen. tai ei ala, vaan on. tosi mieluinen :)














ja sitten viimeisenä paras. ei välttämättä kaikista useimmin käytössä, mutta malli on niin kaunis, että tätä varten tilaan ehdottomasti ihan oikeaa hopealankaa. ilman kiveä, pelkillä kiemuroilla, olkaa hyvät:

 

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

vielä täällä henki pihisee

vaikka hiljaista on ollutkin. toisten blogeja oon käynyt ihastelemassa ja kommentoimassakin, 
mutta aika on ollut kortilla omien tuotosten suhteen. 
tai niinno, ei tässä nyt varsinkaisesti mitään kummempia kiireitä oo ollut, hiihtolomaahan minä oon viettänyt... 
loma alkoi aika keljumaisissa merkeissä - sairastuin noro-virukseen pari päivää ennen loman alkua :( 
ja tietty sairastutin muutkin tämän huushollin asukkaat. kamala tauti, yöks.
toivuin kuitenkin ennen kuin loma virallisesti alkoi, ja tämä loma onkin sitten kulunut liikkuessa :) 
oon nauttinut kun tuo romu nilkka alkaa kestää vähän pidempiä lenkkejä, ja vähän tiuhempaan.
kipeytyyhän se, mutta palautuu nopeammin kuin ennen. joka päivä siis vähintään yksi lenkki joko hiihtäen 

tai koirien kanssa kävellen tai jopa sekä että, 
niin että useampana päivänä on mittariin kertynyt liki kymmenen kilsaa, toisina sitten vain kolme tai neljä.

keskiviikkonakin, joka oli tällä seudulla kaikkea muuta kuin hyvä ulkoilupäivä, 
kävin kaksi kävelylenkkiä koirien kanssa.


ah ihanuutta. nilkan viimeisimmästä operoinnista
on nyt kulunut vuosi ja neljä kuukautta, 
niin että johan tuo on aikakin... 

mutta sitten siihen koruiluun.
perjantaina kävin korukoplan haasteen kimppuun, kun julkaisuviikonloppuna aion olla bilettämässä mukavien työkamujen kanssa, mennään kalajoelle kuuntelemaan jean s:ää. varauduin siis siihen että viime tippaan ei tällä kertaa voi jättää, ja perjantain aamupäivän väkersin sormus-haasteen kimpussa. tarkoitus oli iltapäivällä jatkaa korvisprojektia, vaan toisin kävi - kodinhoidolliset toimenpiteet veivät aikaa siinä määrin, että jätin lauantaille. 
vaan silloinpa vauhtia riittikin aivan huimasti :) 
ja silti ennätin tehdä parikin kävelylenkkiä koirien kera. korvisprojekti edistyi yhdentoista parin verran :) 

pari numero 45, turkoosit lasihelmet hopeanvärisillä hitusilla, turkoosit hopeasisustaiset välihelmet, hopeoidut koukut, hopeoidut helmihatut

pari numero 46 , kauniit tummasävyiset kaikissa väreissä välkehtivät viistehiotut lasihelmet, hopeoidut välihelmet ja helmihatut sekä koukut

pari numero 47, samaa lasihelmeä kuin edellä, hopeoidut edellisiä pienemmät välihelmet, hopeoidut helmihatut ja koukut

 pari numero 48, hopeanväriset korumetalliset kukkapallot, hopeoidut koukut

pari numero 49, hopeoitua kuparilankaa, hopeasisustaiset välihelmet kahta eri kokoa, hopeoidut koukut

pari numero 50, lasidydämet, hopeasisustaiset välihelmet, hopeoidut koukut

pari numero 51, hopeoitua kuparilankaa, hopeasisustaisia välihelmiä, hopeoidut koukut

 pari numero 52, ihanat kuvioidut lasikolikot, hopeasisustaisia välihelmiä, hopeoidut suljettavat koukut

pari numero 53, ja vielä yhdet tummansävyiset lasihelmet, hopeoidut välihelmet, kirkkaat lasikristallit, hopeoidut helmihatut

pari numero 54, edelleen yhtä ihanat kuvioidut lasikolikot, hopeoitua papuketjua, hopeasisustaiset välihelmet, hopeoidut koukut 

pari numero 55, savunväriset viistehiotut lasihelmet, kirkkaat lasikristallit kahta kokoa, hopeoidut helmihatut ja koukut









kahdet eilisistä korviksista suorastaan huusivat settiä seurakseen...
ja niinpä tänään aamupäivällä kävin puuhaan käsiksi. 
tässä lopputulos.

ensiksikin nämä kukkapallot. itse omasta ei-niin-silkoisesta kaulasta otettu kuva, ja hitusen alaviistosta... no menköön nyt kumminkin. pallot ei ihan noin suurilta vaikuta kun niitä katsoo eri kulmasta... hopeoitua ketjua, takana yksinkertaisen kaunis sydän-salpalukko
nämä pallot olivat kuitenkin niin kookkaat, etteivät oikein rannekoruun asettuneet, tuntui hankalalta kädessä (tottakai minä sitä kokeilin) , joten tein sitten pitkän kaulakorun hopeoituun ketjuun, pään yli pujotettavaa mallia, ilman lukkoa.

tuon ensimmäisen kukkapallokorun malli jäi mieleeni kummittelemaan. tykkään tosi päljon näistä turkoosin värisitä lasihelmistä, joissa on koristeena pienenpieniä hopeanvärisiä hitusia, ja niinpä testasin mallia myös näillä helmillä. hieman varioiden, tietty ;) tässäkin hopeoitua ketjua sekä hopeoidut helmihatut, takana koristeellinen sydän-salpalukko

ja rannerenkaaseenkin näitä kaunoisia helmiä riitti. lisänä ohuemmassa ketjussa turkooseja hopeasisustaisia välihelmiä. ihan jees, sanoisin :)

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

ja sitten ne hopiat

kaksi viimeistä perjantaiehtoota meni hopealankojen parissa. ja olisi mennyt eilinen päiväkin, siis lauantai, mutta kun työnantajakin oli järjestänyt koulutusta niin piti koittaa omaksua itsearvioinnin taitoa. no enhän minä sieltä kokonaan malttanut pois pysyä, kun työkoulutus loppui niin tunniksi kerkesin vielä lenkkiä veivaamaan ja sahaamaan. itselle kun ei vielä ole kyseisiä tarvikkeita tullut hankittua, vaikka välineurheilija vähän olenkin...
innostuin yhdestä wirework-lehden mallista jo lehden ostaessani, muttei vaan ole tullut sitä kokeilluksi. ja kun tiesin jo viime perjantaina, että lauantaipäivä jää todella tyngäksi, en halunnut aloittaa mitään semmoista mitä en voisi työn jäädessä kesken tehdä kotona loppuun. siis juotostarvikkeitakaan en ole hankkinut, enkä luultavimmin hankikaan, vaan riennän kurssilta kurssille sen mukaan miten mahdun mukaan ja miten kukkaro antaa myöten, hopea kun on aika kallis harrastusmateriaali. mutta siihen malliin palatakseni... tässä siis koru, josta idea lähti.










vaan minä kun oon minä, niin eihän mulle taaskaan passannut tehä ihan mallin mukaista. ihastuin tuohon kukan muotoiseen osaan, josta ainakin mulle tulee tämä kalevala-korun lumikukka-sarja mieleen. joo, löytyy mun korurasiasta ja kuuluu ehdottomasti lempikoruihini :)

ja näitä sitten vääntelin viisi kappaletta. lankoja jäi vielä yli, joten kokeilinpa samaa mallia vähän isompanakin. (lankaa jäi vieläkin, joten siitä väänsin sitten eilen niitä lenkkejä...) kaipaa kuitenkin jotakin lisää tuo kukka, tuumasin jo ekana iltana kun ensimmäisen sain valmiiksi. kaunis hopeanvärinen kuuhelmi (kai minä sen oon sen nimisenä joskus tilannut) sopisi roikkumaan kukasta, eikä värinsä puolesta rajoittaisi korun käyttöä. tai siis korujen, kun on edelleen se setti-syndrooma :D







taidan ostaa valmista hopeaketjua noihin koruihin, mutta siihen asti kun tuo hankinta on tehty, saavat asustaa tämmöisessä hopeoidussa versiossa :) niin ja tietysti korvishaasteen pari 44 löytyy tästä postauksesta.

ai niin ja väänsinhän minä muutaman sormuksenkin, sitä helppoa mallia. meni vaan niin myöhäiseksi tämä ilta, että jäivät kuvaamatta. jospa huomenna kuvaisin ;)

nälkää jäi taas, opella oli kiva pallon malli jota on kaiketi pakko päästä kokeilemaan parin kuukauden päästä. toivottavasti ei sille kohtaa satu muita koulutuksia...

paperia, paperia

juu... kiirehän se taas yllätti tämän korukoplan paperia-haasteen kanssa. oli suunnitelmia, useampiakin. tuudittauduin ajatukseen että onhan tässä vielä aikaa, kunnes eilen huomasin että huhhuh, valmista pitäis jo olla. ja eilenhän olin sekä työn edellyttämässä koulutuksessa että myös ennätin piipahtaa hopeakorukurssin vimppa tunnilla veivaamassa vähän lenkkejä. äkkiä kotiin, ruuanlaittoon ja syömään. ja kun ruoka oli pikkuisen laskeutunut, olikin aika painua hurttien kanssa iltalenkille. iltalenkillä ajatus kohtuu nopeasti toeutettavasta jutusta sitten jalostui. pihaltamme kaadettin syksyllä isonpuoleinen unkarin syreeni (vai puistosyreenikö lienee...) pari oksankarahkaa siitä otin talteen, ensin paksuhkon ja sitten vähän myöhemmin vielä sormenvahvuisen. entisöintipiirissä käytin sirkkeliä paksumpaan ja vannesahaa ohuempaan ja leikkelin oksat kiekoiksi.


muistelin että kaapista löytyy useammankinlaisia lautasliinoja, ja liimailin sopivat kuviot kiekkoihin. 


vähän piti päätä raapia, millä nuo ripustaisi, edelleen kun oli tarkoitus selvittää haaste vielä lauantain aikana. 
ai niin mutta onhan sitä tullut jemmattua ihan ohkaista pellavanväristä paperinarua,
jospa virkkuukoukun kaivelisin ja ei kun eri keeperiä kehiin...




ketjusilmukkanauha halusi kyllä tarttua tiukemmin sormenpäihin kuin puukiekon reunaan, 
mutta lopulta kuitenkin, kun en periksi antanut, nauha jäi kiinni kiekkoon. 
kaulakorun nauhan punoin ihan perinteisellä menetelmällä, 
ketjusilukkanauha kun osoittautui kovasti mutkaiseksi ja syreenikiekko kevyeksi.
 kuvat on mitä on, niin kuin mulla aina, minä mikään valokuvaaja yritäkään olla ;) 
ja toisekseen, hurjan loppukirin vuoksi tuolta lautasliinan läpi valokuvassa erottuu liimat... 




ai niin ,ja tokihan tässä on korvishaasteen pari numero 43. puoltaväliä lähestytään...

muihin haasteeseen osallistuneiden blogeihin löytyy linkit täältä

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

pitkästä aikaa...

tai siltä ainakin tuntuu. ehkä siksi kun nämä on odottaneet vuoroaan niin kauan ;) työkaverille näiden korvisten 
kaveriksi kaulakoru

toiselle työkaverille näiden korvisten 
seuraksi kaulakoru, ja siinä sivussa tulla tupsahti rannerengaskin :D

ja kun settien makuun oli päästy, niin mustaa ja hopeaa sitten seuraavaksi, sisältäen korvishaasteen parin 37, hopeakoristeiset mustat soikeat helmet, hopeoidut korunosat ...ja nyt ei millään keksi tälle nimeä :D joten mennään pelkällä numerolla

ja vielä korviksia blingillä ja ilman
pari 38, viistehiotut kirkkaat lasihelmet, hopeoidut korunosat
 pari 39, viistehiotut kauniisti monissa väreissä loistelevat tummat lasihelmet kaverinaan kirkkaat viistehiotut, hopeoidut korunosat
 pari 40, samaa tummaa viistehiottua ketjutupsulla, hopeoidut korunosat
 pari 41, tilaajalahjana saadut ihanaiset turkoosit lasihelmet ikäänkuin sokerihuurrettuna, hopeoidut korunosat
ja vielä viimeinen pari uunista ulos, tältä illalta :)
pari 42, kirkkaat viistehiotut lasihelmet hopeoiduin korunosin


perjantai-ilta vierähti nopeaakin nopeammin hopeasta koruiksi -kurssilla. ensi viikon perjanatina jatketaan, joten kuvia ja tunnelmia sitten :) mukavaa oli, tottakai.