hutista hurmaavaksi

niin, tai ainakin hyötykäyttöön, pois laatikosta pyörimästä. jolloinkin on tullut hankittua tuommoinen lasiriipus, kauniin värinen eikä muodossakaan mitään vikaa ole. koko ehkä oli suurempi kuin osasin ajatella, oon vähä onneton noissa arvioinneissa - joskus tulee liian suurta ja joskus aivan liian pientä. elikä tämmöinen on siis tämän sunnuntain huti-valinta ;)
riipus on siis toiselta puolelta kullanhohtoinen, mutta toinen puoli - joka on minulle mieluisampi.

tänään puolen päivän aikoihin kannoin siis taas koruvermeeni keittiöön ja aloitin värkkäilyn. valitsin tälle riipukselle kaveriksi hopeaa, renkaita kun oli valmiiksi väännettynä ja sahattuna sievoinen kasa. riipuksen keskelle helmihatuin koristettu turkoosi särölasihelmi roikkumaan, ja punomani maskottiketjun piristykseksi linkitin syvän turkooseja lasihelmiä hopeanväristen metallihelmien kanssa. oikeesti, tulipa kiva :)

ja kuinkas muutenkaan, korviksethan tämä halusi myös, samoin hopearenkaista maskottiketjua ja lasihelmiä. tykkään, ja käyttöön pääsevät varmaankin jo heti huomenna :D minä niiin tykkään näistä korukoplan haasteista, silloin on ikään kuin "pakko" saada jotain aikaiseksi :) tässähän karttui myös korvishaaste yhdellä parilla, numero 71 on siis valmis.


olkaapa hyvät, tässä koko setti - ai niin, ranneketjua en tällä kertaa tehnytkään... samalla maskottiketjumallilla kun punoin viime talvena ranneketjun. nyt on siis kuitenkin kolme osaa samaan settiin valmiina ;)

no hupsista...

... kun lipsahti määräpäivä umpeen. tässä ollut taas kaikenlaista, niin että korunteko jäi sunnuntaille kuitenkin. no, sain sen kyllä määräpäivänä valmiiksi, mutten enää jaksanut päivittää blogiin. eilisilta menikin sitten koulutuksessa, joten tälle illalle tämä jäi. vaan pistetäänpä kumminkin nyt kuvat tänne ;) sunnuntaina tein myös tilauksesta melkomoisen monta avainnauhaa, mutta ne lähtivät jo työpaikalle ja jäivät siis kuvaamatta. mu:tta palatakseni haasteen aiheeseen...

minullahan oli ajatuksia erilaisista siemenhelmitaideteoksista, mutta lopulta päädyin antamaan itselleni armoa ja jättämään monimutkaisemmat ihanuudet vielä toistaiseksi sinne to-do -listalle. värejäkin mietin - yllättäen sinistä ja turkoosia, hah - mutta voiton vei hopea ja kirkas. viimetalvisista taika- ja ihana-lehden numeroista löytyivät mallit, jäiset tähdet ja lumihiutale. olkaapa hyvät :) ai niin - täältä löydät muut siemenhelmeilijät :)

korvispari numero 70 - pikkuhiljaa edetään lähemmäs ja lähemmäs sitä sataa ja yhtä ;)

blogin pito on ollut ihan kesannolla jo monta kuukautta. silloin kun aloitin, tarkoitus olikin kirjoitella silloin kun siltä tuntuu, ja kun on jotakin tuotosta esiteltäväksi. no, nyt tuntuu olevan sellainen vaihe menossa ettei juuri ole koruja syntynyt, taikka sitten aika on kulunut muuhun. telakalle en silti blogia nosta, jatkukoon edelleen rauhallinen tahti - tai jos iskee innostus ja alkaa esiteltävää syntyä, tulee päivityksiäkin tiheämmin.

vastavärit

oli tämänkertainen korukoplan haasteen aihe.
useammankinlaista ideantynkää ennätti mielessä pyöriä, mutta moni niistä myös tyngäksi jäi.
viime lauantaina nostelin jo aamusta helmilaatikoita keittiön pöydälle ja pyörittelin siinä yhtä jos toistakin vaihtoehtoa. lopulta keräsin kaikki haastekorumateriaalit pois ja hain tilalle puu- ja keramiikkahelmet  sekä erilaisia nauhoja - syntyi avainkoruja, joista esittely sitten seuraavaksi. sunnuntaina tarvikkeet uudelleen pöydälle, ja sillä ajatuksella, että itselle pitäisi uusi avainnauha saada. heitin mielestäni turhat kiemurat ja väkerrykset, pistin vain helmiä jonoon - tuloksena ehkä tylsähkön symmetrinen ja säännöllinen mutta töissä varsin käyttökelpoinen avainkoru, jota lisähärpäkkeen ansiosta voi pitää myös ilman avaimia.

pituutta koruun halusin. no, sitä tuli turhankin reilusti ;)

purkamaan en kuitenkaan alkanut, vaan tein juuri renkaan yläpuolelle solmun,
joka lyhentää korun täsmälleen sopivaksi minulle.
ketään ei taida yllättää, että vastaväriparin toinen puolisko on... ta-daa... turkoosi :D
ja värivalinnasta johtuen mun on kaiketi pakko tehdä itselleni useampiakin uusia avainnauhoja,
koskapa tämä ei ihan joka asun kanssa mätsää ;)

arvontaa parissakin blogissa

eli menkäähän kipin kapin osallistumaan katrin koruavaruuteen




 
 ja metallin kosketukseen :)

ihanuuksia

taikoo myös tyttäreni,

joka opiskelee puutarhatalouden perustutkintoa. ruokakauppareissulla ostin alennusämpäristä pari kimppua terttuneilikoita, joille kaveriksi omasta pihasta keräsin koiranputken lehtiä, akileijan lehtiä, juhannusruusun oksan, yhden kauniin heinän sekä pari norjanangervon (tai no joku angervo se kumminkin on...) oksaa.
neiti otti äidin heittämän haasteen vastaan, ja  taikoi kaksi tämmöistä ilostuttajaa :)

kiire oli äidillä valokuvata, vähän kun olisin odottanut niin akileijat olisivat virkistyneet :D
juhannusruusun oksakin
on piiloutunut kimpun toiselle puolelle ;)

pienen poikavauvan äidille

kummityttöni ja miehensä saivat vauvan pari viikkoa sitten, ja tokihan minun piti jotakin lahjaa laittaa...peitteen neuloin heti kättelyssä, mutta kun tuli kiire saada se matkaan niin jäi kuvaamatta.
sunnuntaina, kun korutarvikkeet olivat sopivasti korukoplan haasteen jäljiltä esillä, näpersin vauvakorun kaulaan ja lisukkeeksi vielä korvikset, kuinkas muuten. mielestäni näistä tuli aika söpöset :)

 simpukankuorineliöitä, kristallibiconeita, ja ostinkohan nuo siniset pienet söpöläiset verkkohelmen nimellä :) lisäksi korumetallinen sydän, joka sai sisälleen ab-pintaisen kristallin, sekä korumetallinen pienenpieni avojalkariipus :)

ja mukana korvispari numero 69 :) vielä puuttuu reilu kolkyt paria, saapa nähdä saanko tään vuoden puolella haasteen täyteen...

lähellä sydäntä

tämänkertainen korukoplan haaste aiheutti kovin paljon miettimistä, ähkimistä ja vaikka mitä tuhinaa, kunnes muistin joskus kesällä tilaamani riipuksen. ja loppu sujuikin sitten kohtuullisen helposti :) korujumihan on ollut aika totaalinen keväästä saakka, vain yksi tuottelias päivä sattui kesään. menetykset taisivat syödä motivaatiota - tälle vuodelle kun on niitä sattunut jo kolmaskin. rakas lenkittäjämme, henkka-koiramme, lähti etsimään helpompia lenkkipolkuja elokuun alussa :'(
mutta haasteeseen. vaikka jumi on ollutkin lähes ylipääsemätön, ei se ole hidastanut tilaamista... kesällä siis muutakin tarviketta hankkiessani lisäsin listaan kivan messinkisen riipuksen. minä kun värkkään päivittäin joko virkkuu- tai neulelankojen kanssa, ja toisinaan myös kirjontaa harrastan, tuntui lankaleikkuririipus ihan oivalta hankinnalta. sille ei vain jumituksen kourissa ole ketjua syntynyt - ei ennen kuin tänään. juu-u, vanhan kaavan mukaan mennään, yhdennellätoista hetkellä tulee valmista :D
tämä koru siis kuvaa harrastuksiani, sydäntä lähellä olevia tekemisiäni. lankaleikkuri kertoo tekstiilien ja lankojen kanssa puuhastelusta, pieni pätkä bysanttilaisketjua ja koko koru sinänsä koruilusta ja puuhelmi kuvaa entisöintiharrastustani. koruun käytin ketjuksi hyvin kevyttä valmisketjua, joka lienee jotain korumetalliseosta, se täytyy myöhemmin ehkä vaihtaa kestävämpään. muut metalliosat ovat messinkiä. korusta löytyy myös lasihelmiä ja messinkinen sydän. lukkokin oli jo valmiiksi etsittynä, mutta koska korusta tuli suht. pitkä, jätin sen pois. tässäpä siis asioita, jotka ovat minun sydäntäni lähellä :)

koko komeudessaan valtavan kokoisten syreenin lehtien päällä

tätä korua luulisin pitäväni paljon, onhan tuo lankaleikkuri sillä tavalla aina käsien ulottuvilla... no, ehkä juhliin kuitenkin laitan jotain muuta ;)