kuinkas sattuikaan, myöhässä taas... ;) no mutta lomalla; ja helle; ja... ja... huono muisti :D nyt kuitenkin valmis :) materiaalia olin hamstrannut kevättalvella oikein kahmalokaupalla, eikä kuitenkaan ollut vaikea haasteeseen osallistuvaa palasta valita.
tämä koivupahkan palanen näytti liekiltä heti ensi katsomalta, päänvaivaa aiheuttikin se, minkälaiseen nauhaan/ketjuun sen ripustaisin.
aluksi mietin ruskeaa nahkanyöriä, mutta kun jostain juolahti ajatuksiin liekistä lentelevät kipinät, vaihtui nyöri ketjuksi. Ja kesällä kun ketju ikävästi takertuu helteessä hiostuneeseen niskaan, päädyin laittamaan yläosaan organzanauhaa. pahkasiivun käsittelin vielä antiikkivahalla, jotta sain pinnasta ihanan sileän ja puun kuviot paremmin esiin. avot, koruni on valmis :)
12 kommenttia:
Onpa kaunis! Pahkasiivu pääsee kyllä oikeuksiinsa tuossa ketjussa.
Vielä kun saisin nuo kuvat käännetyksi oikein päin... vaan näkyyhän nuo sentään ;)
Mielettömän kaunis!! Oon kateellinen tuollaisista palasista ;-)
Olin näkevinäni myös vähän tontunmsivuprofiilia tuossa riipuksessa ;) hieno on, ja kivasti järkeilty niskaketjun kanssa :)
Siis: tontun sivuprofiilia :) :)
Upea pahkasiivu!
Aika värkkirepertuaarin ootkin saanut kerättyä.:D Todella hienon ja uniikin korun teit tuosta pahkasta. Ei taatusti tuu toista samanmoista vastaan.
Vitsi miten hieno pahkasiivu! Olen myös hieman kateellinen keräämistäsi tarveaineista... :) Hieno koru!
Onpa hieno pahka. Minä näen siinä hiippahuppuviittaisen naisen polvillaan pää painettuna. Upea. Pahka pääsee täydellisesti oikeuksiinsa.
Upea koru mahtavan pahkasiivun rinnalle.
Kaunista, kaunista.
Lähetä kommentti