ja sitten ne hopiat

kaksi viimeistä perjantaiehtoota meni hopealankojen parissa. ja olisi mennyt eilinen päiväkin, siis lauantai, mutta kun työnantajakin oli järjestänyt koulutusta niin piti koittaa omaksua itsearvioinnin taitoa. no enhän minä sieltä kokonaan malttanut pois pysyä, kun työkoulutus loppui niin tunniksi kerkesin vielä lenkkiä veivaamaan ja sahaamaan. itselle kun ei vielä ole kyseisiä tarvikkeita tullut hankittua, vaikka välineurheilija vähän olenkin...
innostuin yhdestä wirework-lehden mallista jo lehden ostaessani, muttei vaan ole tullut sitä kokeilluksi. ja kun tiesin jo viime perjantaina, että lauantaipäivä jää todella tyngäksi, en halunnut aloittaa mitään semmoista mitä en voisi työn jäädessä kesken tehdä kotona loppuun. siis juotostarvikkeitakaan en ole hankkinut, enkä luultavimmin hankikaan, vaan riennän kurssilta kurssille sen mukaan miten mahdun mukaan ja miten kukkaro antaa myöten, hopea kun on aika kallis harrastusmateriaali. mutta siihen malliin palatakseni... tässä siis koru, josta idea lähti.

vaan minä kun oon minä, niin eihän mulle taaskaan passannut tehä ihan mallin mukaista. ihastuin tuohon kukan muotoiseen osaan, josta ainakin mulle tulee tämä kalevala-korun lumikukka-sarja mieleen. joo, löytyy mun korurasiasta ja kuuluu ehdottomasti lempikoruihini :)

ja näitä sitten vääntelin viisi kappaletta. lankoja jäi vielä yli, joten kokeilinpa samaa mallia vähän isompanakin. (lankaa jäi vieläkin, joten siitä väänsin sitten eilen niitä lenkkejä...) kaipaa kuitenkin jotakin lisää tuo kukka, tuumasin jo ekana iltana kun ensimmäisen sain valmiiksi. kaunis hopeanvärinen kuuhelmi (kai minä sen oon sen nimisenä joskus tilannut) sopisi roikkumaan kukasta, eikä värinsä puolesta rajoittaisi korun käyttöä. tai siis korujen, kun on edelleen se setti-syndrooma :D

taidan ostaa valmista hopeaketjua noihin koruihin, mutta siihen asti kun tuo hankinta on tehty, saavat asustaa tämmöisessä hopeoidussa versiossa :) niin ja tietysti korvishaasteen pari 44 löytyy tästä postauksesta.

ai niin ja väänsinhän minä muutaman sormuksenkin, sitä helppoa mallia. meni vaan niin myöhäiseksi tämä ilta, että jäivät kuvaamatta. jospa huomenna kuvaisin ;)

nälkää jäi taas, opella oli kiva pallon malli jota on kaiketi pakko päästä kokeilemaan parin kuukauden päästä. toivottavasti ei sille kohtaa satu muita koulutuksia...

paperia, paperia

juu... kiirehän se taas yllätti tämän korukoplan paperia-haasteen kanssa. oli suunnitelmia, useampiakin. tuudittauduin ajatukseen että onhan tässä vielä aikaa, kunnes eilen huomasin että huhhuh, valmista pitäis jo olla. ja eilenhän olin sekä työn edellyttämässä koulutuksessa että myös ennätin piipahtaa hopeakorukurssin vimppa tunnilla veivaamassa vähän lenkkejä. äkkiä kotiin, ruuanlaittoon ja syömään. ja kun ruoka oli pikkuisen laskeutunut, olikin aika painua hurttien kanssa iltalenkille. iltalenkillä ajatus kohtuu nopeasti toeutettavasta jutusta sitten jalostui. pihaltamme kaadettin syksyllä isonpuoleinen unkarin syreeni (vai puistosyreenikö lienee...) pari oksankarahkaa siitä otin talteen, ensin paksuhkon ja sitten vähän myöhemmin vielä sormenvahvuisen. entisöintipiirissä käytin sirkkeliä paksumpaan ja vannesahaa ohuempaan ja leikkelin oksat kiekoiksi.

muistelin että kaapista löytyy useammankinlaisia lautasliinoja, ja liimailin sopivat kuviot kiekkoihin. 

vähän piti päätä raapia, millä nuo ripustaisi, edelleen kun oli tarkoitus selvittää haaste vielä lauantain aikana. 

ai niin mutta onhan sitä tullut jemmattua ihan ohkaista pellavanväristä paperinarua,
jospa virkkuukoukun kaivelisin ja ei kun eri keeperiä kehiin...

ketjusilmukkanauha halusi kyllä tarttua tiukemmin sormenpäihin kuin puukiekon reunaan, 

mutta lopulta kuitenkin, kun en periksi antanut, nauha jäi kiinni kiekkoon. 

kaulakorun nauhan punoin ihan perinteisellä menetelmällä, 

ketjusilukkanauha kun osoittautui kovasti mutkaiseksi ja syreenikiekko kevyeksi.

 kuvat on mitä on, niin kuin mulla aina, minä mikään valokuvaaja yritäkään olla ;) 

ja toisekseen, hurjan loppukirin vuoksi tuolta lautasliinan läpi valokuvassa erottuu liimat... 

ai niin ,ja tokihan tässä on korvishaasteen pari numero 43. puoltaväliä lähestytään...

muihin haasteeseen osallistuneiden blogeihin löytyy linkit täältä

pitkästä aikaa...

tai siltä ainakin tuntuu. ehkä siksi kun nämä on odottaneet vuoroaan niin kauan ;) työkaverille näiden korvisten 

kaveriksi kaulakoru

toiselle työkaverille näiden korvisten 

seuraksi kaulakoru, ja siinä sivussa tulla tupsahti rannerengaskin :D

ja kun settien makuun oli päästy, niin mustaa ja hopeaa sitten seuraavaksi, sisältäen korvishaasteen parin 37, hopeakoristeiset mustat soikeat helmet, hopeoidut korunosat ...ja nyt ei millään keksi tälle nimeä :D joten mennään pelkällä numerolla

ja vielä korviksia blingillä ja ilman

pari 38, viistehiotut kirkkaat lasihelmet, hopeoidut korunosat

 pari 39, viistehiotut kauniisti monissa väreissä loistelevat tummat lasihelmet kaverinaan kirkkaat viistehiotut, hopeoidut korunosat

 pari 40, samaa tummaa viistehiottua ketjutupsulla, hopeoidut korunosat

 pari 41, tilaajalahjana saadut ihanaiset turkoosit lasihelmet ikäänkuin sokerihuurrettuna, hopeoidut korunosat

ja vielä viimeinen pari uunista ulos, tältä illalta :)

pari 42, kirkkaat viistehiotut lasihelmet hopeoiduin korunosin

perjantai-ilta vierähti nopeaakin nopeammin hopeasta koruiksi -kurssilla. ensi viikon perjanatina jatketaan, joten kuvia ja tunnelmia sitten :) mukavaa oli, tottakai.

ja tämmöistä siitä sitten syntyi

tämä haaste muodostuikin lopulta surutyöksi, anoppini nukkui pois eilisiltana. 

tänään aamukahvin jälkeen työpöydälle pääsi tuo vihreä puuakaatti-setti, vahva aavistus mulla oli siitä heti aluksi ;) väri on oikea tässä yläkuvassa, tämän päivän valo-olosuhteet saavat tuunatun korun värin näyttämään turkoosilta. uudistettuun versioon on käytetty noin puolet alkuperäisen materiaaleista,

mutta aika lailla erinäköinen tästä setistä tuli - niin, korviksetkin sitten saivat muodonmuutoksen kokea vaikka ensin arvelin niiden jäävän silleensä. materiaalit riittivät myös rannekoruun, joka alkuperäisestä setisät puuttui, ja vähän jäi vielä käyttämättäkin. kaulakoru on ilman lukkoa, metalliosat hopeoituja kaikissa koruissa.

mukavuusalueella pysyin, koru on sommiteltu symmetriseksi, ja settihän siitä tuli. olen tyytyväinen, ja jollakin tavalla tämä kuvastelee tämänaamuisia tuntemuksiani - mustat helmet kuvaamassa surua, kirkkaat toivoa, vihreät kevään odotusta... ja tässä mukana korvishaasteen setti numero 35: memory.
ja nyt kipin kapin katselemaan muut korukoplan tuunaushaasteeseen osallistuneet :)

tuunailua

kovasti piti miettiä mikä näistä teelmistä pääsisi sitten työpöydälle...

kuvassa ylhäällä vasemmalla vihreä puuakaatti-setti, josta kyllä muuten tykkäisin, mutta on vähän painava. korvikset ihan jees, mutta kaulakoru kaipaa jotain piristystä. liian tavallinen, ehkä, tai jotain.
ylhäällä oikealla elämäni ensimmäiseen haasteeseen tehty korusetti (oli erään nettikaupan ensimmäinen haaste), joka miellyttää kyllä muuten, mutta kun yritin sinne epämukavuusalueelle ja toispuoleisuutta hain, niin käytössä tuon ison kukkalinkin sijoittaminen vähän sivuun ei ole hyvä ratkaisu. tässäkin setissä siis korvikset ja rannekoru saa jäädä ihan entiselleen.
alhaalla vasemmalla nyörinukella sinisestä ohuesta metalllilangasta neulottua nyöriä, josta vääntelin sitten kukkasen viimekesäiseen korukoplan kukkakoru-haasteeseen. ei hyvä, ei ole ollut käytössä kertaakaan. rannekoru menettelee, mutten ole siihenkään oikein mieltynyt. koko setti kaipaa ihan totaalista purkua... no ei nyt langaksi asti, ei taitaisi onnistua :D
ja alhaalla oikealla puuhelmikoruja, tehty kumilankaan, aikana jolloin koruilu vasta ihan hentoisesti ja arasti ehdotti pääsyä harrastusteni joukkoon. helmistä tykkään, kumilangasta en. ja ehkä vähän jotain lisuketta kaipaa. kaikki nää siis menee uusiksi, mutta mikä se pääsikään ensimmäiseksi työn alle, se selviää huomenna :)

viikonloppua :)

niin ne vilahti lomapäivät melkein kuin huomaamatta. kun oma flunssani, joka oli kuumeettomana (kuten tavallista) kestänyt kaksi viikkoa (kuten tavallista) alkoi lopulta osoittaa laantumisen merkkejä vuoden vaihtuessa, sai siippani oman flunssansa uudenvuodenpäivän iltana - ja heti kättelyssä pikku kuumeella maustettuna :( jäi jyväskylän reissu tekemättä. siitähän voisi kuvitella että jäi aikaa muuhun puuhailuun, mutta kuinkas kävikään? no joulukuusi saatiin purettua perjantaina, ja kun vaihekuvat on niin kivoja niin tässäpä pari ;)

meidän kaupunginkirjasto menee reiluksi kahdeksi kuukaudeksi kiinni, muuttaa puoleksitoista vuodeksi pienempiin tiloihin remontin alta. minä kävin ihan pikkuisen hamstraamassa :D pari pinoa romaaneita ja pari pinoa harrastekirjoja. toivottavasti näihin kerkiää perehtyä...

kuvaan pääsi myös anopilta saatu ihana valkea amaryllis, maailman helpoin joulukukka <3 ei tarvitse kastella, kunhan tukea muistaa... sopii minulle loistavasti :)

vaan nyt lienee syytä alkaa jo tekemään jotain oikeita juttuja. niinkun nyt esmes laittaa petiin puhtaat lakanat. ja käydä tyhjäämässä pyykkäri, laittaa uutta pyörimään ja levitellä puhtaat kuivumaan. ja mankeloida kuivat liinavaatteet. ja kai kauppaankin on mentävä, ja ruokaakin on laitettava. sitten, kun tuossahan on aika väljästi tuota ohjelmaa, niin jossain kohtaa teen sen korukoplan haastetuunauksen. ja sen työkaverin kaulakorun :D mukavaa lauantaita, kamut

hyvää alkanutta vuotta 2013 :)

vuosi alkoi rauhallisissa merkeissä, koirien kanssa telkkaria katsoen ja neuloen. niin tai eipä ne nuo koirat tainneet telkkariin päinkään vilkuilla, tyytyväisinä pysyivät sisällä köllöttelemässä. täällä oli taivas ihan pilvessä, en mennyt edes pihalle raketteja katselemaan. tuskin olisin mennyt muutenkaan, armas siippani kun oli yövuorossa, eipä yksin oikein kiinnostanut.
vuosi on siis vaihdettu, mutta puuhat on samat. uutta neulomusta oon aloitellut kun joulun jälkeen sain valmiiksi kahden kuukauden ajan tässä nojatuolin vieressä asuneen tunikan tekeleen. juu-u, valmistui se, ja ihan nätti siitä tuli, mutta saapa nähdä pystyykö tuota pitämään, taitaa olla melkoisen lämmin vaate.

mukava palmikkomalli saa aikaan kivan  rypytyksen silmukoita vähentämättä.






aika helppo mutta näyttävä on tämä kaksoipalmikko.
malli löytyi "neuleita naisille"-lehdestä, ja samasta lehdestä pistin nyt puikoille kaarrokeliivin harmaasta langasta, saa nähdä kuinka pitkäksi tämä projekti muodostuu ;)

koruiluakin aion harrastaa tulevien lomapäivien aikana, nähtäväksi jää minkä verran... ainakin korukoplan haasteen verran, ja työkaverille olis tarkoitus kaulakoru tehdä tuohon korvishaasteen pariin numero 22, chrystal clear. sitten kaikki muu mitä saan aikaan onkin plussaa :D
 nuori herra on tarkoitus torstaina käydä viemässä jyväskylään takaisin opiskelujen pariin, siihen meneekin sitten koko päivä. ja kuusikin näyttää varistavan neulasensa semmoista vauhtia että taitaa saada huomenna lähtöpassit, samallahan tuota sitten siivoaakin, niin ei sitten viikonloppuna tartte :D mitään uudenvuodenlupauksia en tee, itseni tunnen ja tiedän etten pidä niitä kumminkaan. tai no, lupaan tehdä kaikenlaisia kivoja juttuja just silloin kun se mulle passaa... ;) muutaman tunnustuksenkin olen saanut, kiitos eilalle, jaanalle ja katrille. vastailen niihinkin toivottavasti tässä loppuviikon aikana :))