hätäratkaisu

niin, siis pesukoneessa on tullut pyöritellyksi pallero jos toinenkin. 

pallerot ovat odotelleet inspiraatiota jo hyvän aikaa, ja kun tänä aamuna sisäistin sen seikan, että pitäisi olla jotakin korukoplan hiuskoruhaasteen tiimoilta julkaistavaa, tuli se inspiraatiokin. 

no ensiksi ajattelin laittaa pahoittelut ja niin edelleen blogiini, mutta huopapallerot ne tuolta kupistansa huutelivat, että mitä sitä hulluja. ei kai se mikään pätevä syy ole olla osallistumatta, jos nyt viimeisten 29 tunnin aikana onkin tullut unta nautituksi vaivaiset neljä ja puoli tuntia. noin. kyllähän sitä tekevä ihminen jotakin pikaisesti keksii... ja niin keksiikin, eikä ollutkaan yhtään pöljempi idea. uskoisinpa että tätä tulen käyttämään useastikin.

lienevätkö marjoja vaiko hedelmiä...
no ja hätäisellehän sattuu virheitä - värejähän piti olla vain kaksi :D

en kyllä silti tätä pura. tää nyt on tämmönen, öö, vähän yli kaksvärinen ;)

ja vielä in action -kuva.

älkää silti minulle porttikieltoa haasteisiin antako, vaikka en muistanutkaan sääntöjä noudattaa... ;)      

käykäähän tsekkaamassa sääntöjä noudattaneiden bloggaajien hiuskorut, linkit löytyvät täältä

yhtä sun toista

flunssa alkaa olla ohi, ainakin melkein. vielä yskittää ja nenäkin on tukossa aika ajoin, mutta muuten tuntuu jo kunto olevan parempi. pienellä reissuntapaisellakin oli tarkoitus alkuviikosta pyörähtää, sillä mikä jäi maaliskuulla tekemättä kun noro valtasi huushollin. päätettiin kuitenkin jättää vielä sikseen, kun siipalle jäi lentsusta jälkivaivoiksi jo monta päivää kestänyt päänsärky. jospa sitte parin viikon päästä. tai kuukauden kuluttua. tai kesällä...

nyt oon pari päivää helmien äärellä haikaillut, ja jotain on valmistunutkin. yllätysmunien sisuksissa pyöritellyt huopahelmet oottelee vielä inspiraatiota, mutta syksyllä tyttären antamista keramiikkahelmistä sain jalostettua lopultakin koruja. itsekin samoja helmiä ostin kahdessa eri väriyhdistelmässä, joten tuloksenakin on tietysti kaksi settiä, joista toinen jopa kahdella kaulakorulla varustettu ;) koruvaijeri näyttelee näissä koruissa tärkeää, joskin näkymätöntä roolia ;)

rannekorussa mustia mitä-lie-helmiä, keramiikkakuutiot, uritetut metallihelmet ja hopeoitu salpalukko

korvispari 56, keramiikkaiset kuutiohelmet, mustat litteät helmet mitä-lie-materiaalia (purkukorusta), uritetut metallihelmet, hopeoidut koukut

kaulakorussa samoja materiaaleja, lisäksi hopeoitua ketjua ja hopeoitu salpalukko

setin toinen kaulakoru on keveämpi. keramiikkakuutiot linkitettyinä hopeoidulla langalla ketjuun, härpäkkeinä kuvioituja hopeanvärisiä korumetallisia sydämiä, hopeoitua ketjua ja kaunis sydän-salpalukko

toisen väriyhdistelmän rannekorussa mustia mitä-lie-helmiä (oliskohan muovia, kuitenkin) ja hopeasisustaiset kirkkaat siemenhelmet sekä hopeoitu sydän-salpalukko

kaulakorussa ihan tismalleen samat matskut

korvispari 57, niitä mustia mitä-lie-helmiä ja kirkkaita hopeasisustaisia siemenhelmiä sekä hopeoidut koukut

lisäksi pyhien saldona syntyi vielä muutamat korvakorut

korvispari 58, hopeanväriset kuvioidut sydämet, hopeoidut ketjut ja koukut

korvispari 59, samat matskut kuin edellä, lisäksi turkoosit lasihelmet

pari 60, molemminpuolin emaloidut ihanat keväänvihreät renkaat, kuvioidut sydämet, hopeoidut koukut

ja jokunen rannerengaskin tuli valmiiksi. korumetallisia kaarevia putkia, hopealla roiskaistuja mustia lasihelmiä, hopeanvärisiä pieniä metallihelmiä, hopeanvärisiä hauskoja välihelmiä, pieniä preciosan kristalleja, kolmiosaisia jakajia, kaunis sydän-salpalukko

toisessa rannekorussa samat matskut vähän eri tavalla

ja vielä samaa sarjaa: tässä vaihtoehdossa jakajat vain rasialukon vieressä

esittelemättä on jäänyt myös kummitytön ameriikasta tyynen meren rannalta löytämän kiven kieputtelu hopealankaan, näin hän voi kantaa mukanaan muistoa ihanasta matkasta :)

ei vielä taivuttelua tänään sittenkään...

nautiskelin ihanasta kevätsäästä ulkoillen koirien kanssa useampaan kertaan, vaikka tuuli olikin melkoisen kova.
pikkuisen rääppäisin jigiäkin, mutta mitään ei vielä syntynyt.
sen sijaan oon palleroita tehtaillut ;)

niksi-pirkassa oli kerrankin idea, jota oli ihan pakko kokeilla. eli suklaamunan sisällähän on muovinen pikkumuna, joka pitää sisällään sen ah niin ihanan yllätyksen. olen vissiin aikaisemmin tullut kertoneeksi että lapseni ovat jo aikuisiän saavuttaneita, mutta kyllä heistä ihan kivasti sai apua suklaamunien syömiseen :D

muovisen "munan" pistelin täyteen - tai no aika tiheään kumminkin - reikiä isolla neulalla.

sitten sisälle sopiva nöttönen villaa ja pyykin seassa koneeseen pyörimään.

kokeilin sekä lyhyemmällä että pitemmällä ohjelmalla, ja sieviä joskin pehmeitä palleroita sain tulokseksi. villaa ei kannata laittaa kovin paljon, silloin tuloksena on muovisen "munan" muotoinen mutta vähän pienempi tollero. vaan eipä hätää, leikkasin sen saksilla kahtia, laitoin puolikkaat eri koteloihin ja uudelleen koneeseen - a vot, tuloksena kaksi pyöreää palleroa :) helppoa kun mikä, kannattaa kokeilla.

yllätykset on sitten niin ihania :)

viime viikolla sain postia. laatikolta palatessani mietin, mitä kummaa olen nyt mennyt tilaamaan, mielestäni kaikki helmet ja korutarvikkeet - niin, ne välttämättömät vain - joihin olin korutarvikekirppiksellä tuolla fb:n puolella sortunut, olivat jo saapuneet onnellisesti perille. arvonnoissakan en ollut onnistunut ihan viime aikoina voittamaan, vaikka minulla onkin ollut niissä ihan loistava tsägä. kääntelin kuorta ja kun lähettäjännimen näin, mietin vielä sitä arvontajuttua.... sisällä avasin kuoren heti kun sain kuorittua ulkovaatteet päältäni, ja kun kulmaa sain näkösälle, tajusin :) ihanaa :)

kuoressa oli se jigi, josta olimme korustamon eilan kanssa sopineet joitakin aikoja sitten.

ja kaunis magneetti sieltä löytyi myös, ja on muuten topakka magneetti, pysyy vähän painavampikin muistilappu jääkaapin ovessa :D



jotakin halusin eilalle laittaa vastalahjaksi. koruja ei koruntekijälle kehtaa tehdä, ajattelin. sitten muistin, kuinka eila oli tehnyt vaihtokauppaa blogikaverin kanssa tuossa taannoin, koruja villasukkiin, ja kevätsäätä miettien pistin puikot kilisemään.

valmiiksi tuli kämmekkäät. jotakin koristusta nuo mustat pitsilämmittäjät vielä kaipasivat, joten ompelin niihin koristeeksi preciosan pikkuisia kristallihelmiä. seuraavaksi jännäsin, ennättävätkö ennen pääsiäistä perille, ja ennättiväthän ne :) minä ainakin olen vaihtokauppaan todella tyytyväinen. tämmöinen hyvän kierrätys on niiin mukavaa :))

kieputtelua en ole vielä päässyt kokeilemaan, kun täällä flunssan kourissa oon täällä kärvistellyt monta päivää. mutta ehkäpä tänään jo saan korutarpeet esiin ja silloin kyllä kokeilen tuon jiginkin.

no enhän minä osannukkaan

siis ajastaa tätä blogipäivitystä näköjään, luulin osanneeni mutta toisin näyttää käyneen... vaan tässäpä tää pläjäys nyt sitte tulee.
sormuksia piti tämänkertaisessa korukoplan haasteessa saada aikaan, tai siis ainakin yksi :) minä en oo oikein sormusten käyttäjä, johtunee työstä - kun jatkuvasti joutuu käsiä pesemään, ei sormusten käyttö oikein tunnu mielekkäälle. mutta olenhan minä muutaman sormuksen kokeillut tehdä. mietinkin siis, että mikä olisi semmoinen tekniikka mitä en oo vielä ennättänyt testaamaan... juotettu on ja siemenhelmistäkin on tullut pujotelluksi. kieputettukin on sillee ihan helpolla tavalla, mutta useamman langan kiertäminen yhdellä kertaa ja saada ne pysymään yhdessä,  yhdistää tähän vielä kiemurat ja mahdollisesti helmiä, sepä on ollut vielä testaamatta. hopealankaa en oo raaskinut varastoon hankkia, ostan sitä oikeastaan vain jotain tiettyä projektia varten, mutta värjättyä kuparilankaa varastoista jonkun verran löytyy :) langat siis esiin ja haasteen kimppuun. mallia sormuksiin hain kirjasta.
ensimmäiseksi tykästyin "kolmikiviseen" sormukseen, joskin tässä minun versiossani "kivet" on ehkä vähän liian kookkaita, vaikka niitä onkin vain kaksi...

rohkeat kokeilut jatkuivat. mulle on jossain yhteydessä huomautettukin siitä, että vaikeimmasta pitää aloittaa - taisi olla silloin kun oikein kruusattua piian peiliä aloin entisöimään, ja siitä ensimmäiseksi otin työn alle juurikin ne kiemuraisimmat osat :D eli tässä sormus-haasteessa jatkettiin helmisormusten parissa. yksi lemppariväreistäni eli sininen pääsi tässä kohden pääosaan. siniseen lankaan vaaleamman sininen helmi, ja kiemurat siihen sekaan. nojoo, mutta ei tääkään mua miellytä.

sitten nappitoosan kimppuun. monta kaunista nappia sieltä löytyi, mutta tää valloitti heti mun sydämeni. ja tää sormus alkaa jo olla mieluinen. tai ei ala, vaan on. tosi mieluinen :)

ja sitten viimeisenä paras. ei välttämättä kaikista useimmin käytössä, mutta malli on niin kaunis, että tätä varten tilaan ehdottomasti ihan oikeaa hopealankaa. ilman kiveä, pelkillä kiemuroilla, olkaa hyvät:

 

vielä täällä henki pihisee

vaikka hiljaista on ollutkin. toisten blogeja oon käynyt ihastelemassa ja kommentoimassakin, 

mutta aika on ollut kortilla omien tuotosten suhteen. 

tai niinno, ei tässä nyt varsinkaisesti mitään kummempia kiireitä oo ollut, hiihtolomaahan minä oon viettänyt... 

loma alkoi aika keljumaisissa merkeissä - sairastuin noro-virukseen pari päivää ennen loman alkua :( 

ja tietty sairastutin muutkin tämän huushollin asukkaat. kamala tauti, yöks.

toivuin kuitenkin ennen kuin loma virallisesti alkoi, ja tämä loma onkin sitten kulunut liikkuessa :) 

oon nauttinut kun tuo romu nilkka alkaa kestää vähän pidempiä lenkkejä, ja vähän tiuhempaan.

kipeytyyhän se, mutta palautuu nopeammin kuin ennen. joka päivä siis vähintään yksi lenkki joko hiihtäen 

tai koirien kanssa kävellen tai jopa sekä että, 

niin että useampana päivänä on mittariin kertynyt liki kymmenen kilsaa, toisina sitten vain kolme tai neljä.

keskiviikkonakin, joka oli tällä seudulla kaikkea muuta kuin hyvä ulkoilupäivä, 

kävin kaksi kävelylenkkiä koirien kanssa.

ah ihanuutta. nilkan viimeisimmästä operoinnista

on nyt kulunut vuosi ja neljä kuukautta, 

niin että johan tuo on aikakin... 

mutta sitten siihen koruiluun.

perjantaina kävin korukoplan haasteen kimppuun, kun julkaisuviikonloppuna aion olla bilettämässä mukavien työkamujen kanssa, mennään kalajoelle kuuntelemaan jean s:ää. varauduin siis siihen että viime tippaan ei tällä kertaa voi jättää, ja perjantain aamupäivän väkersin sormus-haasteen kimpussa. tarkoitus oli iltapäivällä jatkaa korvisprojektia, vaan toisin kävi - kodinhoidolliset toimenpiteet veivät aikaa siinä määrin, että jätin lauantaille. 

vaan silloinpa vauhtia riittikin aivan huimasti :) 

ja silti ennätin tehdä parikin kävelylenkkiä koirien kera. korvisprojekti edistyi yhdentoista parin verran :) 

pari numero 45, turkoosit lasihelmet hopeanvärisillä hitusilla, turkoosit hopeasisustaiset välihelmet, hopeoidut koukut, hopeoidut helmihatut

pari numero 46 , kauniit tummasävyiset kaikissa väreissä välkehtivät viistehiotut lasihelmet, hopeoidut välihelmet ja helmihatut sekä koukut

pari numero 47, samaa lasihelmeä kuin edellä, hopeoidut edellisiä pienemmät välihelmet, hopeoidut helmihatut ja koukut

 pari numero 48, hopeanväriset korumetalliset kukkapallot, hopeoidut koukut

pari numero 49, hopeoitua kuparilankaa, hopeasisustaiset välihelmet kahta eri kokoa, hopeoidut koukut

pari numero 50, lasidydämet, hopeasisustaiset välihelmet, hopeoidut koukut

pari numero 51, hopeoitua kuparilankaa, hopeasisustaisia välihelmiä, hopeoidut koukut

 pari numero 52, ihanat kuvioidut lasikolikot, hopeasisustaisia välihelmiä, hopeoidut suljettavat koukut

pari numero 53, ja vielä yhdet tummansävyiset lasihelmet, hopeoidut välihelmet, kirkkaat lasikristallit, hopeoidut helmihatut

pari numero 54, edelleen yhtä ihanat kuvioidut lasikolikot, hopeoitua papuketjua, hopeasisustaiset välihelmet, hopeoidut koukut 

pari numero 55, savunväriset viistehiotut lasihelmet, kirkkaat lasikristallit kahta kokoa, hopeoidut helmihatut ja koukut

kahdet eilisistä korviksista suorastaan huusivat settiä seurakseen...

ja niinpä tänään aamupäivällä kävin puuhaan käsiksi. 

tässä lopputulos.

ensiksikin nämä kukkapallot. itse omasta ei-niin-silkoisesta kaulasta otettu kuva, ja hitusen alaviistosta... no menköön nyt kumminkin. pallot ei ihan noin suurilta vaikuta kun niitä katsoo eri kulmasta... hopeoitua ketjua, takana yksinkertaisen kaunis sydän-salpalukko

nämä pallot olivat kuitenkin niin kookkaat, etteivät oikein rannekoruun asettuneet, tuntui hankalalta kädessä (tottakai minä sitä kokeilin) , joten tein sitten pitkän kaulakorun hopeoituun ketjuun, pään yli pujotettavaa mallia, ilman lukkoa.

tuon ensimmäisen kukkapallokorun malli jäi mieleeni kummittelemaan. tykkään tosi päljon näistä turkoosin värisitä lasihelmistä, joissa on koristeena pienenpieniä hopeanvärisiä hitusia, ja niinpä testasin mallia myös näillä helmillä. hieman varioiden, tietty ;) tässäkin hopeoitua ketjua sekä hopeoidut helmihatut, takana koristeellinen sydän-salpalukko

ja rannerenkaaseenkin näitä kaunoisia helmiä riitti. lisänä ohuemmassa ketjussa turkooseja hopeasisustaisia välihelmiä. ihan jees, sanoisin :)