iltaa, pitkästä aikaa:)

tässä onkin vierähtänyt tovi jos toinenkin ilman että postauksen postausta on saanut aikaiseksi. toisinaan ei vaan lähde, ei sitten millään. korujakaan en oo kovin paljoa tehnyt, jotenkin vaan ei oo ollut semmoinen fiilis. varmaan nuo viime vuoden menetykset osaltaan on vaikuttaneet asiaan, ja kaiketi se kuulu ja paljon puhuttu korujumi näki siinä tilaisuutensa tulleen ja iski melkomoisen täydellä latauksella kiinni. no, jotakin kuitenkin oon tehnytkin. osallistuin keväällä hopeakorukursseille jälleen kerran ja ihan hienoja juttuja oli tuloksena. niistä teen oman postauksen sitten myöhemmin. korujumi ei kuitenkaan oo estänyt mua tilaamasta tarvikkeita, kunka ollakkaan. tänään taisi sitten jumitus laueta - rupesi vaan jo tuossa jokunen päivä sitten tuntumaan siltä, että varastoja on syytä kuluttaa... joten, olkaapa hyvät, tämän päivän tuotoksia:

 ensiksi korvispari nro 74, lasiset kierrehelmet ja pyöreät lasihelmet korumetallisten sydänten sisällä, hopeoidut koukut

 samoista materiaaleista rannekoru salpalukolla

 kuin myös kaulakoru, johon aarteistani löysin ihanaisen hopeoidun sydämen riipukseksi.

 ja sitten seuraava setti: kauniit viistehiotut lasihelmet mielenkiintoista vähän savuista violetin sävyä, hopeasisustaisia kirkkaita siemenhelmiä, hopeanvärisiä pikkuhelmiä sekä pyöreitä kirkkaita lasihelmiä. riipus muodostuu lasisydämestä ja kaulakorussa käytetyistä helmistä

 rannekoru samoista materiaaleista, kiinitys sydämenmuotoisella korumetallisella salpalukolla

ja korvispari nro 75: savunvioletit viistehiotut lasihelmet, pyöreät kirkkaat lasihelmet ja ohutta hopeanväristä ketjua

ja vielä ihan epätyypillisen värinen koru, ohhoh. pinkkiä, niin pinkkiä. tämä korusetti muodostui tuon kauniin riipuksen ympärille. oliskohan tuo akaatti . hankkimisesta on jo kulunut aikaa, joten ihan varma en voi olla. keväällä tein tilauksesta avainketjun jonka piti olla oikein kunnolla pinkki, ja siitä jäi noita pinkkejä ja marjapuuronpunaisia helmiäislasihelmiä, jotka olivat juuri sopivat kaverit riipukselle. niitä ripottelin tuon hopeanvärisen ketjun väliin sopiville kohdille.

 tästä setistä löytyy korvispari nro 76, hauskasti erivärisinä ja ketjunpätkillä ryyditettynä.

ja minähän en olisi minä jos ei tämäkin setti täydentyisi rannekorulla, materiaalit samat, kiinnitys korumetallisella salpalukolla.

ai että nyt on hyvä mieli, kun on saanut jotain aikaan. :) eiköhän tästä taas lähde käyntiin bloggailukin. toivotaan niin :)

hurmaavaa hutilointia...

ainakin siinä suhteessa että taas kerran tuli hoppu ja hirveä loppukiri. huomiseenkaan en viittinyt värkkäystä jättää, kun maanantai-ilta on omistettu entisöintiharrastukselle. elikäs laitoin tuossa neljän jälkeen taas niinsanotusti ylivaihteen eli loikkarin päälle... nyt sitten kävi vielä niin onnettomasti etten saata mistään löytää kameran piuhaa, ja kamerassahan on tietysti kuva noista helmistä ennen jalostusta, joten sen kuvan lisään sitten myöhemmin, kai... valmiit tuotokset kuvasin kännykällä.
tilasin siis kauniita ja herkullisen värisistä karkkinugetteja, muistaakseni jopa tuolla nimellä. en vaan muista mistä, enkä edes milloin, mutta semmoinen käsitys minulla on, etteivät nuo kovin hirveän kauaa ole laatikon pohjilla vielä pyöriskelleet. kuitenkaan niille ei oikein ole käyttöä löytynyt. siis ei ennen tätä päivää. pöydälle kun pienen pussukan kumosin, kävi välittömästi selväksi, että avainnauha, tottakai, ja semmoinen, jota voi koruna ilman avainten kilinääkin käyttää. ja sitten siitä kasvoi - kuinkas muutenkaan - taas kerran setti. voilá, tässä se on, sisältäen korvisparin numero 73 :)

linkit muiden hutihaasteeseen osallistuneiden blogeihin löytyvät täältä :)

jäiset karpalot

tulivat mieleen, kun sain siskoltani jouluaattona pienen pussillisen näitä kauniita punasisustaisia viistehiottuja ab-pintaisia lasihelmiä. mieli teki alkaa niistä heti korusettiä työstämään. haasteen toi helmien väri, minä kun en oikein tunne punaista omakseni ;) ensin yhdistin helmiin hopeanvärisiä pikkuhelmiä ja kirkkaita kristallihelmiä. yksi sana: ei. kaksi sanaa: liikaa blingiä.
musta musta sopisi paremmin, ajattelin ja ryhdyin penkomaan helmilaatikoitani. jahah, mustaa kyllä löytyy särölasihelmenä ja sekä kullalla että hopealla roiskittuna, hematiittina ja gunmetal-sävyisenä. mutta todella vähän oikein rehellisenä yksivärisenä mustana. pikkuisia mustia siemenhelmiä löysin, mutta tuntuivat ihan hengettömiltä... päädyin pujottamaan helmet kolminkertaiseen lujaan mustaan lankaan - pikkuruiset mustat jokainen omaan lankaansa ja kaikki kolme lankaa isommmista kirkkaista siemenhelmistä ja jäisistä karpaloista. mustista muodostui ikään kuin rondellit noiden toisten helmien väleihin.

tähän ratkaisuun olin tyytyväinen.tummanpunaiset pienemmät viistehiotut alkuun ja loppuun, sekä kauniin korumetallisen kukanmuotoisen korunosan sisälle. niskan taa korumetallista antiikkihopeanväristä papuketjua. koru on sen verran pitkä ettei lukko tarvittu. rannekoru samalla reseptillä :) korviksiin isot umpikoukut, joihin pujotin kahden pikkuisen mustan helmen väliin kirkkaan siemenhelmen. tuossa ekassa kuvassa pikkuhelmet ovat lähteneet omille teilleen, vaativat liimatipan jarruksi. näytin settiä veljeni vaimolle, ja niinpä korut löysivät uuden kodin. jotenkin kyseinen henkilö olikin mielessäni kun settiä tein :D setissä mukana korvispari numero72 :)

hutista hurmaavaksi

niin, tai ainakin hyötykäyttöön, pois laatikosta pyörimästä. jolloinkin on tullut hankittua tuommoinen lasiriipus, kauniin värinen eikä muodossakaan mitään vikaa ole. koko ehkä oli suurempi kuin osasin ajatella, oon vähä onneton noissa arvioinneissa - joskus tulee liian suurta ja joskus aivan liian pientä. elikä tämmöinen on siis tämän sunnuntain huti-valinta ;)
riipus on siis toiselta puolelta kullanhohtoinen, mutta toinen puoli - joka on minulle mieluisampi.

tänään puolen päivän aikoihin kannoin siis taas koruvermeeni keittiöön ja aloitin värkkäilyn. valitsin tälle riipukselle kaveriksi hopeaa, renkaita kun oli valmiiksi väännettynä ja sahattuna sievoinen kasa. riipuksen keskelle helmihatuin koristettu turkoosi särölasihelmi roikkumaan, ja punomani maskottiketjun piristykseksi linkitin syvän turkooseja lasihelmiä hopeanväristen metallihelmien kanssa. oikeesti, tulipa kiva :)

ja kuinkas muutenkaan, korviksethan tämä halusi myös, samoin hopearenkaista maskottiketjua ja lasihelmiä. tykkään, ja käyttöön pääsevät varmaankin jo heti huomenna :D minä niiin tykkään näistä korukoplan haasteista, silloin on ikään kuin "pakko" saada jotain aikaiseksi :) tässähän karttui myös korvishaaste yhdellä parilla, numero 71 on siis valmis.


olkaapa hyvät, tässä koko setti - ai niin, ranneketjua en tällä kertaa tehnytkään... samalla maskottiketjumallilla kun punoin viime talvena ranneketjun. nyt on siis kuitenkin kolme osaa samaan settiin valmiina ;)

no hupsista...

... kun lipsahti määräpäivä umpeen. tässä ollut taas kaikenlaista, niin että korunteko jäi sunnuntaille kuitenkin. no, sain sen kyllä määräpäivänä valmiiksi, mutten enää jaksanut päivittää blogiin. eilisilta menikin sitten koulutuksessa, joten tälle illalle tämä jäi. vaan pistetäänpä kumminkin nyt kuvat tänne ;) sunnuntaina tein myös tilauksesta melkomoisen monta avainnauhaa, mutta ne lähtivät jo työpaikalle ja jäivät siis kuvaamatta. mu:tta palatakseni haasteen aiheeseen...

minullahan oli ajatuksia erilaisista siemenhelmitaideteoksista, mutta lopulta päädyin antamaan itselleni armoa ja jättämään monimutkaisemmat ihanuudet vielä toistaiseksi sinne to-do -listalle. värejäkin mietin - yllättäen sinistä ja turkoosia, hah - mutta voiton vei hopea ja kirkas. viimetalvisista taika- ja ihana-lehden numeroista löytyivät mallit, jäiset tähdet ja lumihiutale. olkaapa hyvät :) ai niin - täältä löydät muut siemenhelmeilijät :)

korvispari numero 70 - pikkuhiljaa edetään lähemmäs ja lähemmäs sitä sataa ja yhtä ;)

blogin pito on ollut ihan kesannolla jo monta kuukautta. silloin kun aloitin, tarkoitus olikin kirjoitella silloin kun siltä tuntuu, ja kun on jotakin tuotosta esiteltäväksi. no, nyt tuntuu olevan sellainen vaihe menossa ettei juuri ole koruja syntynyt, taikka sitten aika on kulunut muuhun. telakalle en silti blogia nosta, jatkukoon edelleen rauhallinen tahti - tai jos iskee innostus ja alkaa esiteltävää syntyä, tulee päivityksiäkin tiheämmin.

vastavärit

oli tämänkertainen korukoplan haasteen aihe.
useammankinlaista ideantynkää ennätti mielessä pyöriä, mutta moni niistä myös tyngäksi jäi.
viime lauantaina nostelin jo aamusta helmilaatikoita keittiön pöydälle ja pyörittelin siinä yhtä jos toistakin vaihtoehtoa. lopulta keräsin kaikki haastekorumateriaalit pois ja hain tilalle puu- ja keramiikkahelmet  sekä erilaisia nauhoja - syntyi avainkoruja, joista esittely sitten seuraavaksi. sunnuntaina tarvikkeet uudelleen pöydälle, ja sillä ajatuksella, että itselle pitäisi uusi avainnauha saada. heitin mielestäni turhat kiemurat ja väkerrykset, pistin vain helmiä jonoon - tuloksena ehkä tylsähkön symmetrinen ja säännöllinen mutta töissä varsin käyttökelpoinen avainkoru, jota lisähärpäkkeen ansiosta voi pitää myös ilman avaimia.

pituutta koruun halusin. no, sitä tuli turhankin reilusti ;)

purkamaan en kuitenkaan alkanut, vaan tein juuri renkaan yläpuolelle solmun,
joka lyhentää korun täsmälleen sopivaksi minulle.
ketään ei taida yllättää, että vastaväriparin toinen puolisko on... ta-daa... turkoosi :D
ja värivalinnasta johtuen mun on kaiketi pakko tehdä itselleni useampiakin uusia avainnauhoja,
koskapa tämä ei ihan joka asun kanssa mätsää ;)

arvontaa parissakin blogissa

eli menkäähän kipin kapin osallistumaan katrin koruavaruuteen




 
 ja metallin kosketukseen :)