työkamujen toiveita

aina välillä tulee työkavereilta pyyntöjä tehdä tietynlainen koru. tässä niistä toiveista kaksi.

pari vuotta sitten voitin meken blogiarvonnasta kaksikin korusettiä, joista työkaverini ihastui kauniiseen valkoiseen lumikuningatar-settiin. sitä mukaellen tein hänelle kaula-rannekorusetin. tällä kertaa setti siis ilman korviksia, ajatelkaas!

 toisella työkamulla oli kaunis lasinen sydän, joka roikkui ihan tuikitavallisen tylsässä hopeanvärisessä ketjussa. hän toivoi sydämelle vähän näyttävämpää ripustusta, joka ei kuitenkaan olisi turhan värikäs. päädyin tekemään hänelle kaksi eri ehdokasta. toisessa pelkästään kirkkaita helmiä: hopeasisustaisia kirkkaita siemenhelmiä, selvästi suurempia kirkkaita pyöreitä helmiä, sekäneliönmuotoisia kirkkaita helmiä, joissa reikä kulkee nurkittain. helmet pujottelin yhteen vaijeriin.

toisen ehdokkaan pujottelin kahteen vaijeriin. samat siemenhelmet, samat pyöreät, mutta neliöhelmien tilalle sovitin savuisen violetin sävyiset viistehiotut   lasihelmet. tämän kaulanauhan näitkin jo pari postausta sitten.





välittömästi tiesin kumman nauhan työkamuni valitsisi, ja oikeaan osuinkin :)

väännänkö hopialangasta

niinpä niin. keväällä osallistuin taas kahdellekin hopeakorukurssille, mutta mihin kummaan minä oon aikani käyttänyt kun en oo päivityksiin asti ennättänyt? töllön katseluun ja neulomiseen kai, enimmäkseen. ja ulkoiluun, kesäkukkien istuttamiseen ja monenmoisiin kodinhoidollisiin tehtäviin. eli ei se aika kuitenkaan ihan hukkaan ole mennyt ;) nyt on kuitenkin ihan otollistakin otollisempi aika vähän päivittää blogia useammankin postauksen verran, jos vaikka sitten yrittäisi ajastuksella laittaa... mutta aloitanpa siis tästä hopiasta.

 setti x-ketjusta :) korvispari numero 77

 väänsin renkaat millisestä langasta, ketju tuntuu ranteessa tosi hyvälle. myöhemmin vaihdoin lukon vielä kolmiriviseen putkilukkoon

ja tarkkasilmäisethän tietysti huomasivat, että rannerenkaaseen oli yksi rengas lipsahtanut väärin ;) viereisessä kuvassa sen näkee ihan selvästi. nyttemmin tuo virhe on jo korjattu

 seuraavaksi työksi valikoitui kevyt setti. tämän esikuvahan näytti tietysti ihan toisenlaiselta, mitenpäs muutenkaan :D ihastuin tosiaankin opettajan tekemään malliin, jossa yhteenjuotettujen renkaiden takana oli kaarelle taivutettu hopealevy. kaksi työvaihetta, joista en niin kovin paljon nauti, eli juottaminen ja sahaaminen. eieiei, ei mun ole pakko, ajattelin kun eka päivän jälkeen kotona asiaa tuumasin. ja otin sitten kynän ja pienen paperinpalan ja pistin rattaat pyörimään... tämä on muuten jokseenkin harvinaista, siis että minä mitään paperille suunnittelen.

 tämmöinen setti siitä sitten syntyi. tykkään tosi paljon :) nuo kirkkaat fasettihiotut lasihelmet sopii kuin nenä päähän

kaulakorun ketjua  mietin tovin. olin aiemmin tilannut tuon hopeaketjun, ja mielestäni tämä koru vaati vaatimattoman, mutta ei suinkaan tavallisen ketjun.

tätäkin korua olen jälkeenpäin muokannut niin, että noita riipuksia on kaksi alekkain

  ja tässä rannekorun kaverina korvispari numero 78.

 ja sitten, ta-daa, setti joka on kerännyt kehuja :) siskolleni tein jo viime vuonna ruoriketju-rannerenkaan, joka sai koristeekseen muutaman killuttimen... no, mun siskolle muutama on ehkä vähän enemmän kuin mulle, eli killuttimia tuli koruun kaikkiaan 11. tänä keväänä setti täydennettiin kaulakäädyllä ja korvakoruilla. setissä siis korvispari numero 79. tämän postauksen setit ovat kaikki itselleni ylpeyden aiheita, mutta tuo siskon setti aiheutti ihan hyvän mielen väristyksiä, hän kun laittoi sen ylleen 50-vuotispäivilleen :) ja minä kehräsin kuin kissa kermakupilla...

kuvat voisivat toki olla paaaljon paremmatkin, mutta siskolla oli kiire, eikä  korut joutaneet kauaa olemaan kuvauskohteena

korviksiin laitettiin kirurginteräksiset koukut, uuden omistajan korvat kun ei hopeata kestä

iltaa, pitkästä aikaa:)

tässä onkin vierähtänyt tovi jos toinenkin ilman että postauksen postausta on saanut aikaiseksi. toisinaan ei vaan lähde, ei sitten millään. korujakaan en oo kovin paljoa tehnyt, jotenkin vaan ei oo ollut semmoinen fiilis. varmaan nuo viime vuoden menetykset osaltaan on vaikuttaneet asiaan, ja kaiketi se kuulu ja paljon puhuttu korujumi näki siinä tilaisuutensa tulleen ja iski melkomoisen täydellä latauksella kiinni. no, jotakin kuitenkin oon tehnytkin. osallistuin keväällä hopeakorukursseille jälleen kerran ja ihan hienoja juttuja oli tuloksena. niistä teen oman postauksen sitten myöhemmin. korujumi ei kuitenkaan oo estänyt mua tilaamasta tarvikkeita, kunka ollakkaan. tänään taisi sitten jumitus laueta - rupesi vaan jo tuossa jokunen päivä sitten tuntumaan siltä, että varastoja on syytä kuluttaa... joten, olkaapa hyvät, tämän päivän tuotoksia:

 ensiksi korvispari nro 74, lasiset kierrehelmet ja pyöreät lasihelmet korumetallisten sydänten sisällä, hopeoidut koukut

 samoista materiaaleista rannekoru salpalukolla

 kuin myös kaulakoru, johon aarteistani löysin ihanaisen hopeoidun sydämen riipukseksi.

 ja sitten seuraava setti: kauniit viistehiotut lasihelmet mielenkiintoista vähän savuista violetin sävyä, hopeasisustaisia kirkkaita siemenhelmiä, hopeanvärisiä pikkuhelmiä sekä pyöreitä kirkkaita lasihelmiä. riipus muodostuu lasisydämestä ja kaulakorussa käytetyistä helmistä

 rannekoru samoista materiaaleista, kiinitys sydämenmuotoisella korumetallisella salpalukolla

ja korvispari nro 75: savunvioletit viistehiotut lasihelmet, pyöreät kirkkaat lasihelmet ja ohutta hopeanväristä ketjua

ja vielä ihan epätyypillisen värinen koru, ohhoh. pinkkiä, niin pinkkiä. tämä korusetti muodostui tuon kauniin riipuksen ympärille. oliskohan tuo akaatti . hankkimisesta on jo kulunut aikaa, joten ihan varma en voi olla. keväällä tein tilauksesta avainketjun jonka piti olla oikein kunnolla pinkki, ja siitä jäi noita pinkkejä ja marjapuuronpunaisia helmiäislasihelmiä, jotka olivat juuri sopivat kaverit riipukselle. niitä ripottelin tuon hopeanvärisen ketjun väliin sopiville kohdille.

 tästä setistä löytyy korvispari nro 76, hauskasti erivärisinä ja ketjunpätkillä ryyditettynä.

ja minähän en olisi minä jos ei tämäkin setti täydentyisi rannekorulla, materiaalit samat, kiinnitys korumetallisella salpalukolla.

ai että nyt on hyvä mieli, kun on saanut jotain aikaan. :) eiköhän tästä taas lähde käyntiin bloggailukin. toivotaan niin :)

hurmaavaa hutilointia...

ainakin siinä suhteessa että taas kerran tuli hoppu ja hirveä loppukiri. huomiseenkaan en viittinyt värkkäystä jättää, kun maanantai-ilta on omistettu entisöintiharrastukselle. elikäs laitoin tuossa neljän jälkeen taas niinsanotusti ylivaihteen eli loikkarin päälle... nyt sitten kävi vielä niin onnettomasti etten saata mistään löytää kameran piuhaa, ja kamerassahan on tietysti kuva noista helmistä ennen jalostusta, joten sen kuvan lisään sitten myöhemmin, kai... valmiit tuotokset kuvasin kännykällä.
tilasin siis kauniita ja herkullisen värisistä karkkinugetteja, muistaakseni jopa tuolla nimellä. en vaan muista mistä, enkä edes milloin, mutta semmoinen käsitys minulla on, etteivät nuo kovin hirveän kauaa ole laatikon pohjilla vielä pyöriskelleet. kuitenkaan niille ei oikein ole käyttöä löytynyt. siis ei ennen tätä päivää. pöydälle kun pienen pussukan kumosin, kävi välittömästi selväksi, että avainnauha, tottakai, ja semmoinen, jota voi koruna ilman avainten kilinääkin käyttää. ja sitten siitä kasvoi - kuinkas muutenkaan - taas kerran setti. voilá, tässä se on, sisältäen korvisparin numero 73 :)

linkit muiden hutihaasteeseen osallistuneiden blogeihin löytyvät täältä :)

jäiset karpalot

tulivat mieleen, kun sain siskoltani jouluaattona pienen pussillisen näitä kauniita punasisustaisia viistehiottuja ab-pintaisia lasihelmiä. mieli teki alkaa niistä heti korusettiä työstämään. haasteen toi helmien väri, minä kun en oikein tunne punaista omakseni ;) ensin yhdistin helmiin hopeanvärisiä pikkuhelmiä ja kirkkaita kristallihelmiä. yksi sana: ei. kaksi sanaa: liikaa blingiä.
musta musta sopisi paremmin, ajattelin ja ryhdyin penkomaan helmilaatikoitani. jahah, mustaa kyllä löytyy särölasihelmenä ja sekä kullalla että hopealla roiskittuna, hematiittina ja gunmetal-sävyisenä. mutta todella vähän oikein rehellisenä yksivärisenä mustana. pikkuisia mustia siemenhelmiä löysin, mutta tuntuivat ihan hengettömiltä... päädyin pujottamaan helmet kolminkertaiseen lujaan mustaan lankaan - pikkuruiset mustat jokainen omaan lankaansa ja kaikki kolme lankaa isommmista kirkkaista siemenhelmistä ja jäisistä karpaloista. mustista muodostui ikään kuin rondellit noiden toisten helmien väleihin.

tähän ratkaisuun olin tyytyväinen.tummanpunaiset pienemmät viistehiotut alkuun ja loppuun, sekä kauniin korumetallisen kukanmuotoisen korunosan sisälle. niskan taa korumetallista antiikkihopeanväristä papuketjua. koru on sen verran pitkä ettei lukko tarvittu. rannekoru samalla reseptillä :) korviksiin isot umpikoukut, joihin pujotin kahden pikkuisen mustan helmen väliin kirkkaan siemenhelmen. tuossa ekassa kuvassa pikkuhelmet ovat lähteneet omille teilleen, vaativat liimatipan jarruksi. näytin settiä veljeni vaimolle, ja niinpä korut löysivät uuden kodin. jotenkin kyseinen henkilö olikin mielessäni kun settiä tein :D setissä mukana korvispari numero72 :)

hutista hurmaavaksi

niin, tai ainakin hyötykäyttöön, pois laatikosta pyörimästä. jolloinkin on tullut hankittua tuommoinen lasiriipus, kauniin värinen eikä muodossakaan mitään vikaa ole. koko ehkä oli suurempi kuin osasin ajatella, oon vähä onneton noissa arvioinneissa - joskus tulee liian suurta ja joskus aivan liian pientä. elikä tämmöinen on siis tämän sunnuntain huti-valinta ;)
riipus on siis toiselta puolelta kullanhohtoinen, mutta toinen puoli - joka on minulle mieluisampi.

tänään puolen päivän aikoihin kannoin siis taas koruvermeeni keittiöön ja aloitin värkkäilyn. valitsin tälle riipukselle kaveriksi hopeaa, renkaita kun oli valmiiksi väännettynä ja sahattuna sievoinen kasa. riipuksen keskelle helmihatuin koristettu turkoosi särölasihelmi roikkumaan, ja punomani maskottiketjun piristykseksi linkitin syvän turkooseja lasihelmiä hopeanväristen metallihelmien kanssa. oikeesti, tulipa kiva :)

ja kuinkas muutenkaan, korviksethan tämä halusi myös, samoin hopearenkaista maskottiketjua ja lasihelmiä. tykkään, ja käyttöön pääsevät varmaankin jo heti huomenna :D minä niiin tykkään näistä korukoplan haasteista, silloin on ikään kuin "pakko" saada jotain aikaiseksi :) tässähän karttui myös korvishaaste yhdellä parilla, numero 71 on siis valmis.


olkaapa hyvät, tässä koko setti - ai niin, ranneketjua en tällä kertaa tehnytkään... samalla maskottiketjumallilla kun punoin viime talvena ranneketjun. nyt on siis kuitenkin kolme osaa samaan settiin valmiina ;)

no hupsista...

... kun lipsahti määräpäivä umpeen. tässä ollut taas kaikenlaista, niin että korunteko jäi sunnuntaille kuitenkin. no, sain sen kyllä määräpäivänä valmiiksi, mutten enää jaksanut päivittää blogiin. eilisilta menikin sitten koulutuksessa, joten tälle illalle tämä jäi. vaan pistetäänpä kumminkin nyt kuvat tänne ;) sunnuntaina tein myös tilauksesta melkomoisen monta avainnauhaa, mutta ne lähtivät jo työpaikalle ja jäivät siis kuvaamatta. mu:tta palatakseni haasteen aiheeseen...

minullahan oli ajatuksia erilaisista siemenhelmitaideteoksista, mutta lopulta päädyin antamaan itselleni armoa ja jättämään monimutkaisemmat ihanuudet vielä toistaiseksi sinne to-do -listalle. värejäkin mietin - yllättäen sinistä ja turkoosia, hah - mutta voiton vei hopea ja kirkas. viimetalvisista taika- ja ihana-lehden numeroista löytyivät mallit, jäiset tähdet ja lumihiutale. olkaapa hyvät :) ai niin - täältä löydät muut siemenhelmeilijät :)

korvispari numero 70 - pikkuhiljaa edetään lähemmäs ja lähemmäs sitä sataa ja yhtä ;)

blogin pito on ollut ihan kesannolla jo monta kuukautta. silloin kun aloitin, tarkoitus olikin kirjoitella silloin kun siltä tuntuu, ja kun on jotakin tuotosta esiteltäväksi. no, nyt tuntuu olevan sellainen vaihe menossa ettei juuri ole koruja syntynyt, taikka sitten aika on kulunut muuhun. telakalle en silti blogia nosta, jatkukoon edelleen rauhallinen tahti - tai jos iskee innostus ja alkaa esiteltävää syntyä, tulee päivityksiäkin tiheämmin.